PAMin mukaan sen tavoitteena on, että tulevan hallituskauden aikana Suomeen luotaisiin ensimmäistä kertaa palvelualojen strategia. Siinä linjattaisiin laaja-alaisesti pitkäkestoisia toimia palvelualojen työllisyyden, kasvun ja toimintaympäristön kehittämiseksi.
Viime vuonna jo liki kolme neljästä Suomen työllisestä työskenteli palvelualoilla. Tästä yksityisten palveluiden osuus oli lähes puolet eli noin 1,2 miljoonaa ihmistä.
– Palvelujen osuus kansantaloutemme tuottamasta arvonlisäyksestä on yli 70 prosenttia, sanoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin (ad.) ja korostaa, että varsinkin kotimarkkina-aloilla menestys riippuu pitkälti kuluttajien luottamuksesta omaan talouteensa.
– Palkkojen jäädyttämisen sijaan tarjoamme uuden nousun vauhdittajaksi ostovoiman turvaamista. Se toisi palveluille kysyntää ja maan suurimpien toimialojen työntekijöille työtä, Selin sanoo.
Hänen mukaansa työvoimavaltaisilla aloilla tuottavuuskasvu riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin ihmiset työssään voivat, mikä heidän osaamisensa on ja kuinka sitoutuneita he ovat työpaikkaansa sekä siitä, kuinka sitoutuneita työnantajat ovat heihin.
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana 60 prosentilla, ja esimerkiksi kaupan alalla osa-aikaisuus kestää keskimäärin 11 vuotta.
– Sääntelyn purkua vaaditaan nyt joka paikassa, ja ylisääntelyn väitetään olevan talouskasvun jarru. Jos sääntelyn purkamisella tarkoitetaan työssäkäyvien köyhien määrän lisäämistä, on päivänselvää, ettei se ole järkevää kansantalouden kannalta, Selin toteaa.
Työhyvinvointi on tutkitusti merkittävä tuottavuutta parantava asia, ja sitä parantamalla saadaan lisää liikevaihtoa. Perinteisesti teknisiin innovaatioihin suunnattavia tutkimus- ja tuotekehitysvaroja olisi palvelualoilla Selinin mielestä suunnattava myös työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseen.
– Tutkimusten mukaan vaikutusmahdollisuudet omaan työhön parantavat työssä viihtymistä, mutta myös vähentävät sairauspoissaoloja ja parantavat yrityksen käyttökatetta, hän sanoo.
