Ann Selinin mielestä olisi puututtava lakkojen syihin, ei sanktioihin.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Järjestöt arvioivat nykyisen työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeita.
Työnantajien mielestä laittomista lakoista pitäisi seurata huomattavasti nykyistä suuremmat sakot.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila on esittänyt, että työehtosopimuslain rikkomisesta pitäisi seurata rangaistus, joka on suhteessa aiheutettuun vahinkoon. Käytännössä tämä voisi merkitä liitoille miljoonien lakkosakkoja ja vahingonkorvauksia.
Mielenilmaisutyyppisistä ulosmarsseista on myös vaadittu ennakkoilmoitusta.
Ann Selinin mielestä pitää miettiä ennen kaikkea sitä, miksi työntekijät lakkoilevat. Hänen mukaansa työnantajapuolen esitykset tekisivät työtaisteluoikeuden käyttämisen käytännössä mahdottomaksi.
– Jo nyt nähdään myös aivan laillisten lakkojen yhteydessä, että kahden viikon ennakkoilmoitusaikana työnantajat pelottelevat työntekijät jäämään lakon ulkopuolelle ja käyttävät ajan myös värvätäkseen rikkureita töihin. Mielenilmaisu on spontaani toimi, johon ennalta ilmoittaminen erityisen huonosti sopii, Ann Selin katsoo.
Selin muistuttaa, että lakot ovat vähentyneet. Viime vuonna lakkoja oli Tilastokeskuksen mukaan hieman yli sata, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.
– Elämme kovia aikoja. Väkeä irtisanotaan valtavia määriä, minkä lisäksi shoppaillaan halvempia työehtosopimuksia kustannussäästöjen toivossa. Haluammeko siis, että työnantajat sanelevat yksipuolisesti ikävät ratkaisut eikä työntekijöillä ole mitään keinoa saada ääntään kuuluviin, Selin kysyy?
Työpaikkojen riitoihin liittyvät lakot ovat laillisia, mikäli osapuolten välillä ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta ja lakosta ilmoitetaan riittävän aikaisin. Selin huomauttaa, että mielenilmaisujen kova sanktiointi voisi johtaa tilanteeseen, jossa työntekijäpuoli odottaisi sopimuksetonta tilaa.
– Tuotannolliset vahingot ovat yritykselle aivan samat, toteutuu toimenpide sitten sopimusten voimassa ollessa tai muulloin. Nyt olisi syytä katsoa kokonaistilannetta huolellisesti, hän sanoo.
