Kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että järjestelmäkeskeisyyden sijaan vahvemmin ihmisen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet mahdollistavaan valinnanvapauslakiin on toimivia ratkaisuja.
– Valinnanvapaudesta on sosiaali- ja terveydenhuollossa jo hyviä esimerkkejä, joista vammaisten avokuntoutuspalvelut ovat yksi.
Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävätkään vammat tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn haitta ei poista ihmisen halua tai kykyä tehdä valintoja. Asiaa ovat tutkineet Visa Pitkänen ja Piia Pekola Kelalle.
Vaikeasti vammaisten kuntoutus tuotetaan lähellä kuntoutujia sijaitsevissa yrityksissä. Kela on luonut palveluiden laadun varmistamiseen kriteerit, jotka kohtelevat erikokoisia palvelun tuottajia tasavertaisesti. Oikeus valita ja tarvittaessa vaihtaa koettiin valtaosan (90 prosenttia) mielestä tärkeäksi. Valintaoikeutta käytti noin 40 prosenttia.
Sarkomaa toteaa tiedotteessaan, että vaikeavammaisten avokuntoutusesimerkki osoittaa palvelukokonaisuuksien toimivan, vaikka toimijatahoja on useita ja vaikka ne edustavat eri sektoreita.
– Vaikeavammaisten valinnanvapaus on esimerkki elävästä elämästä. Valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa onnistuneesti sosiaali- ja terveydenhuollossa laajemminkin, hän huomauttaa.
Tulevaisuudessa tiedonkulku palveluprosessin eri vaiheessa helpottuu entisestään, kun Kanta-palveluiden potilastiedon arkistosta löytyvät sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin potilaskertomukset. Yksityisten tuottajien liittymisprosessi kantaan on parhaillaan käynnissä ja moni toimija on jo siinä mukana.
Vuonna 2015 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 25 300 ihmistä. Yleisin muoto on yksilöllinen fysioterapia. Kelan tutkimus osoittaa, että valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa niin, että mikroyritykset kykenevät isompien tuottajien ohella tarjoamaan tasavertaisesti palvelujaan ihmisten valittavaksi. Tämä turvaa osaltaan lähipalvelujen säilymistä ja hillitsee kokonaiskustannusten kasvua.
– On tärkeää, että hallitus vastaa huolella valinnanvapauslain lausuntokierroksen päätyttyä avoimiin ja ymmärrettävästi ihmisiä huolestuttaviin kysymyksiin. Pidän uudistuksen onnistumisen edellytyksenä, että valinnanvapauslaista tehdään vedenpitävät vaikutusarviot. Viimeksi eduskunnassa kaatuneesta sote-esityksessä vaikutusarviot oli vajavaiset, samaa virhettä ei ole vara toistaa, sanoo Sarkomaa.
