Silpputyöläinen, keikkatyöläinen, freelancer, osa-aikayrittäjä, pakkoyrittäjä – termejä on monia ja ne saattavat helposti mennä sekaisin. Yhteistä niille on, että kaikki ovat itsensä työllistäjiä.
SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen mukaan itsensä työllistäjien ongelmat liittyvät eri työntekomuotojen välillä liikkumiseen, tulojen epäsäännöllisyyteen, huonoon tietämykseen sosiaaliturvasta sekä heikkoon neuvotteluasemaan.
Laki tunnistaa tällä hetkellä työntekijän ja yrittäjän.
– SAK haluaa selkeyttää linjanvetoa näiden ryhmien välillä, linjaa Koskinen SAK:n verkkosivuilla.
– On tärkeää, että työsuhteen tunnusmerkistöstä pidetään kiinni ja siten selkeytetään tilannetta nykyisestä.
Koskinen huomauttaa monen asian riippuvan siitä, onko työn tekijä yrittäjä vai työsuhteessa. Asema vaikuttaa sosiaaliturvaan, vakuutuksiin ja eläkkeeseen.
Ammattiliittojen itsensä työllistäjien yhteistyöryhmä – ITSET – on ammattiliittojen välinen epävirallinen elin, jossa pureudutaan itsensä työllistäjien ongelmiin ja mietitään keinoja parantaa heidän asemaansa.
SAK on tuonut yhteistyöryhmässä esiin pakkoyrittäjyyteen liittyviä ongelmia. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vain noin 40 prosenttia itsensä työllistäjistä on toiminut yrittäjänä omasta tahdostaan.
– Voi perustellusti kysyä, kuinka vapaasta yrittäjyydestä on kyse, jos toimeksiantajia on tasan yksi ja oma yritys on täysin riippuvainen tästä toimeksiantajasta. Tällaisessa tilanteessa edellytykset aitoon yritystoimintaan ovat hyvin heikot, toteaa Koskinen.
