– Suomessa on tuijotettu liikaa valtiontaloutta, ja samaan aikaan kuntatalous on päässyt kurjistumaan. Kunnille on sysätty tehtäviä vajaalla valtion rahoituksella aivan kuin kunnat olisivat irrallaan julkisen talouden kokonaisuudesta. Ei riitä, että valtio saa tasapainotettua talouttaan. Kuntatalous on myös saatava kuntoon, Risikko toteaa valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Hän puhui keskiviikkona kuntien edustajille valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -kiertueella Oulussa. Hän korosti, että kuntataloudesta vastuun kantaminen on kuntien ja valtion yhteinen asia.
Risikko puhui Oulussa myös julkisen talouden kokonaisohjauksesta sekä uuden kuntalain tuomista muutoksista kuntien talouteen. Kuntataloudelle asetetaan rahoitusasematavoite ja valtion toimille menorajoite. Samalla päätetään kuntien ja valtion vastuunjaosta, toimenpidevaihtoehtona voisi olla esimerkiksi kuntien tehtävien vähentäminen lakimuutoksin.
Merkittävä muutos on myös hallinnonalakohtainen menorajoite, jolla pyritään rajoittamaan valtion toimenpiteistä aiheutuvaa painetta kuntatalouteen.
Kuntalakiesityksen mukaan osana julkisen talouden suunnitelmaa laaditaan koko kuntatalouden kattava ohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin.
− Kuntatalousohjelman tarkoituksena on syventää julkisen talouden suunnitelmassa yksilöityjen toimenpiteiden vaikutuksia ja tarkastella kuntien rahoituksen riittävyyttä niille säädettyihin tehtäviin, kertoo Risikko.
Yksittäisen kunnan talouden kestävyyttä vahvistetaan kuntalain lakiesityksessä tiukentamalla velvollisuutta kattaa alijäämä. Velvollisuus laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä, kun se nykyään koskee vain kuntia. Jos alijäämää ei kateta määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voi joutua arviointimenettelyyn.
