– Tästä on hyvänä esimerkkinä Ruotsi, jossa tarveharkinta poistettiin vuonna 2008. Sen jälkeen Ruotsissa räjähti työlupien rikollinen kauppa, sillä niiden avulla voidaan päästä Schengen-alueelle, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi (vas.).
Uudenmaan ELY-keskus suunnittelee parhaillaan, että työvoiman tarveharkinta rakennusalojen osalta lopetettaisiin.
– Se tarkoittaisi, että EU:n ulkopuolisista maista voisi tuoda työnantajan oman harkinnan mukaan työvoimaa vaikka laivalastillisen, Harjuniemi sanoo.
Viranomaisten tarveharkinnassa tarkastellaan muun muassa sitä, miten suuri työttömyys alalla on tai miten suuri tarve yrityksillä on työvoiman saantiin.
Harjuniemi muistuttaa, että rakennusalan työttömyys helmikuussa 17,6 prosenttia ja työtä vailla oli lähes 10 000 Rakennusalan työttömyyskassan jäsentä. Pahimmilla työttömyysalueilla rakentajien työttömyys oli helmikuussa reilusti yli 20 prosenttia.
– Kannattaisi varmaan katsoa ensin, olisiko kotimaisille työttömille tekemistä, Harjuniemi toteaa.
– Työvoiman tuonnin lisäämistä ei muuten ole vaatinut suomalaisen rakennusteollisuus, vaan tämä on poliitikkojen kehittämä arviointi, Harjuniemi jatkaa.
Hän toteaa, että rakennusalan työvoiman tuonti EU:n ulkopuolelta, vaikkapa Ukrainasta tai Kiinasta, on huono hanke.
– Se ei palvele suomalaista rakennusteollisuutta eikä yhteiskuntaa millään tavalla. Se ei lisää verotuloja, ei rakentamisen tehokuutta tai laatua, sanoo Harjuniemi.
Ruotsissa työvoimaa on tuotu etenkin siivous- ja rakennusaloille, joissa ei ole edes tarve ulkomaiselle työvoimalle. Harjuniemen mukaan maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia, jopa 25 000 euroa, päästäkseen Ruotsin kautta Schengen-alueelle.
– Ruotsiin on perustettu yrityksiä pelkästään myymään työlupia. Muuta toimintaa niillä ei ole, hän sanoo.
