Valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä julkisti arvionsa talouspolitiikan valinnoista viime viikon torstaina. Tiedotustilaisuudessa Hetemäki halusi tuoda toisenlaisen näkökulman keskusteluun siitä, mitä sopeutustoimet voisivat olla.
– Parasta säästämistä on työttömyyden alentaminen. Se ei ole keneltäkään pois, ja se lisää voimakkaasti verotuloja ja vähentää julkisia menoja, Hetemäki lausui.
Hän huomautti, että siltä osin kuin sopeutusta tehdään työttömyyttä alentamalla, ei jouduta ottamaan kantaa siihen, pitäisikö menoleikkauksia ja veronkorotuksia tehdä yhtä paljon.
Hetemäen mukaan hallituksen rakenneohjelman toimenpiteiden, jotka tähtäävät rakenteellisen työttömyyden alenemiseen, valmistelu on edennyt hyvin. Hän kertoi talousasiantuntijaryhmän sopineen, että toimet rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi voidaan laskea osaksi kolmen miljardien euron sopeutusta siltä osin kuin toimien vaikutukset ovat luotettavasti arvioitavissa.
– Meillä on peukalosääntö, jonka mukaan yksi prosenttiyksikkö työttömyysastetta alaspäin parantaa koko julkisen talouden tasapainoa miljardilla eurolla, Hetemäki kertoi.
Kolmen miljardin euron sopeutustarvetta laskettaessa ei ole vielä otettu huomioon toimia rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Toimien vaikutukset arvioidaan kehysriiheen mennessä. Odotukset ovat suuret, sillä 90-luvulla Suomessa onnistuttiin purkamaan ainutlaatuisella tavalla suureksi kasvanut rakenteellinen työttömyys. Tilanne on nyt kuitenkin hankalampi, sillä talouskasvu on vaatimatonta.
Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työttömyys juuttuu nykyiselle 8,2 prosentin tasolle ensi vuodesta alkaen. Rakenteellinen työttömyys on työ- ja elinkeinoministeriön mukana noin viisi prosenttiyksikköä.
”Aika optimisti täytyy olla”
Hallitus päätti viime elokuussa toimista, joilla rakenteellista työttömyyttä alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Se pienentäisi kestävyysvajetta 0,3 prosenttiyksiköllä. Kestävyysvajeen suuruudeksi on laskettu 4,7 prosenttia bkt:sta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori Tomi Kyyrä arvioi syyskuussa rakenteellisen työttömyyden alentamiseen tähtäävien toimien vaikutuksia. Yhteenvetona hän totesi, että toimien kokonaisvaikutus lienee pieni ja että yksin niillä tuskin saadaan pudotettua rakenteellista työttömyyttä prosenttiyksiköllä.
– Aika optimisti täytyy olla, jos uskoo, että niillä saavutettaisiin asetetut tavoitteet. Eiväthän ne hallituksen kaavailemat toimenpiteet kovin dramaattisia olleet, Kyyrä sanoo Nykypäivälle ja Verkkouutisille.
Hetemäen johtama rakenneohjelman johtoryhmäkin totesi marraskuussa arvioidessaan ministeriöiden toimittamia esityksiä, että on suuri riski, että työttömien työllistämiseen, työvoimapalveluihin sekä työttömyysturvan ja muun ansioturvan kannustavuuteen kohdistuvat toimet eivät riitä pienentämään työttömyyttä niin, että rakenteellinen työttömyys alenee yhden prosenttiyksikön pitkällä aikavälillä.
Johtoryhmä arvioi ainoastaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuuksien muutoksen sekä työttömyysetuuden ennakkomaksun mahdollisuuden lisäävän työllisyyttä 3 000–4 000 henkilöllä. Muiden toimien työllisyysvaikutuksista ei voitu laatia luotettavaa arviota.
Kyyrä on tutkinut työttömyysturvan toimivuutta. Hänen tutkimuksensa alustavat tulokset osoittavat, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestolla on vaikutusta työttömyyden kestoon. Mitä pidempään ansiopäivärahaa on tiedossa työttömyyden alussa, sitä kauemmin työttömyys todennäköisesti kestää.
Kyyrän mukaan työttömyysturvan keston lyheneminen 400 päivään alle kolmen vuoden työhistorialla on rajattu niin pienelle ryhmälle, että se ei käytännössä vaikuta kokonaistilanteeseen kovin paljoa. Lisäksi työssäoloehto lyheni tämän vuoden alussa kuuteen kuukauteen kahdeksasta kuukaudesta. Ehdon täytettyään henkilö on oikeutettu uuteen jaksoon ansiosidonnaista.
– Se itse asiassa toimii toiseen suuntaan: on entistä helpompi pysytellä pidempään ansiosidonnaisella. Sehän oletettavasti lisää rakenteellista työttömyyttä, Kyyrä toteaa.
Hänen käsittääkseen ei ole odotettavissa mitään suuria muutoksia, jotka vaikuttaisivat rakenteellisen työttömyyden alenemiseen.
– Siellä on pieniä stilistisiä muutoksia työttömyysturvan ehtoihin, mutta osa vaikuttaa työttömyyttä lisäävästi ja osa työttömyyttä vähentävästi. Ei niiden nettovaikutus minun nähdäkseni kovin iso voi olla.
Neuvottelut kesken
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) hahmottelema osallistava sosiaaliturva saattaa kuitenkin olla sellainen toimenpidekokonaisuus, jolla voi olla vaikutusta rakenteelliseen työttömyyteen. Kyyrän mukaan vaikutukset riippuvat siitä, minkälainen osallistavasta sosiaaliturvasta tulee ja keitä se koskee.
– Jos se koskisi myös ansioturvan varassa olevia, niin sitten sillä voisi olla merkitystä. Mutta jos se kohdistuu vain ja ainoastaan sellaiseen porukkaan, joka ei muutenkaan työllisty mitenkään, niin tuskin sillä hirveästi merkitystä rakenteelliseen työttömyyteen on.
Neuvottelut siitä, koskisiko osallistava sosiaaliturva myös ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olijoita, ovat ministeriötasolla kesken. Tavoitteena on saada kohderyhmä rajattua maaliskuun puoliväliin mennessä.
Kyyrä arvioi, että rakenteellisen työttömyyden alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä voi edellyttää nykyistä suurempia muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
– Erityisesti kannattaisi pohtia, onko viiden sadan päivän ansioturva liian pitkäkestoinen. Myös työttömyysputken käytön rajoittamista kannattaisi jatkaa.
Hetemäen valmisteluryhmä esitti elokuussa, että jos todetaan, että työllistyminen ei tehostu ehdotetuin keinoin, valmistellaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan uudistus. Hallitus kuitenkin päätti, että siinä tapauksessa valmistellaan kolmikantaisesti lisätoimenpiteitä.
