Ammattiliitto pyysi työoikeudellisen asiantuntijan lausunnon asiasta.
– Yleissitovuusjärjestelmä on nimenomaan perustuslain mukaista, toteaa oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja.
Yleissitovuuden lähtökohta on työsuhteen vähimmäisehtojen turvaaminen sekä epäterveen kilpailun estäminen. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavan työnantajan velvollisuudet perustuvat lakiin ja viranomaispäätöksin vahvistettuun työehtosopimukseen.
– Yleissitovuusjärjestelmän perustuslainmukaisuus arvioitiin perusteellisesti voimassa olevaa työsopimuslakia säädettäessä. Perustuslakivaliokunta piti yleissitovuusjärjestelmää nimenomaan perustuslain kannalta mahdollisena järjestelynä, Paanetoja summaa.
Hän pitää ylimalkaisia väitteitä lainvastaisuudesta turhina.
– Kun puhutaan, että jokin on perustuslain vastaista, herää kysymys, minkä pykälän vastaista. Olisi tärkeää puhua tarkasti, jotta kaikki ymmärtävät, mistä on kyse. Jos laissa on ongelmia, kannattaisi tuoda esiin kattavasti pohdittuja ratkaisuja tilanteeseen, Paanetoja sanoo.
Suomen Yrittäjien vastustus torppasi muutoksen
Hänen mukaansa ainoa yleissitovuuteen liittyvä perustusoikeudellinen kritiikin paikka on ollut yleissitovaa työehtosopimusta noudattavan työnantajan mahdottomuus noudattaa eräitä paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä.
– Tätä yritettiin korjata vuonna 2016 paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä valmistelleessa työryhmässä. Suomen Yrittäjien vastustuksen takia esitys ei kuitenkaan edennyt, Paanetoja toteaa.
Järjestäytymätön työnantaja voi työsopimuslain perusteella syrjäyttää yleissitovan työehtosopimuksen solmimalla yrityskohtaisen työehtosopimuksen työntekijäliiton kanssa.
– Vaihtoehtona on solmia oma yrityskohtainen sopimus yleissitovuudesta huolimatta, Paanetoja jatkaa.
Euromääräisestä minimipalkasta säätäminen lailla ei järkevää
Työehtosopimusten tilalle on ehdotettu vaihtoehdoksi pelkkä palkan sääntelyä eli minimipalkkalakia. Työnantajaliitot ja työntekijäliitot sopivat nyt palkoista alakohtaisesti.
Paanetoja arvioi, että alan ulkopuoliset eivät pysty analysoimaan alan palkkatasoa ja palkan maksamisen edellytyksiä paremmin kuin alan tuntevat.
– Ei kai kukaan halua laittaa lakiin virkamiehen määrättäväksi euroja? Palkka koostuu monesta asiasta, ei vain vähimmäispalkasta, hän toteaa.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen (sd.) mukaan euromääräisestä minimipalkasta säätäminen lailla ei ole järkevää.
– Silloin syntyisi laki, joka määrittelisi yhden vähimmäispalkan, jota on noudatettava kaikissa työtehtävissä, tämä tarkoittaisi sitä, että lailla olisi määriteltävä palkkataulukot ja palkkaryhmät, hän toteaa.
Järjestäytymättömät työnantajat luulevat, että ilman yleissitovuutta ne pääsisivät yksin määräämään työehdot.
– Näin ei kävisi, koska palkansaajien edunvalvonta toimii, huomauttaa Malinen.
Nykyinen yleissitovuus tarjoaa yrityksille työrauhaa.
– Lakot olisivat yrityskohtaisia ja vaikutukset dramaattisia yksittäiselle yritykselle. Esimerkiksi jos yrittäjä ja hänen viisi työntekijäänsä neuvottelevat työehdoista ja neuvottelut ajautuvat umpikujaan ja lakkoon, voi bisnekselle käydä huonosti, Malinen sanoo.
Ammattiliitto Pro pyysi Jaana Paanetojalta lausunnon yleissitovuuden perustuslaillisuudesta heinäkuussa 2016.
