– Sen aiheuttamat inhimilliset seuraukset ja kansantaloudelliset vaikutukset ovat liian kovat sivuutettaviksi, Jorma Malinen perustelee tiedotteessaan.
Työttömyyden keskimääräinen kesto on pidentynyt 20 viikkoa vuodesta 2010. Malinen huomauttaa, ettei tuleville vuosille ennustettu talouskasvu todennäköisesti pura merkittävästi pitkäaikaistyöttömyyttä. Työmarkkinoiden rakennemuutoksesta johtuen monet uhkaavat syrjäytyä niiltä pysyvästi.
Malisen mukaan hallituspuolueista tehdyt ulostulot antavat aihetta pelätä sen etsivän ratkaisua väärästä suunnasta eli ”edistämällä epävarman matalapalkkatyön lisääntymistä ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon kustannuksella”.
– Pitkäaikaistyöttömiä ei pidä kohdella yhteiskunnan paarialuokkana. Sen sijaan meidän on luotettava ihmisten haluun ja kykyyn kehittää sellaisia valmiuksia ja osaamista, joiden merkitys uudistuvilla työmarkkinoilla kasvaa, Malinen sanoo.
– Erityisesti huomio onkin kiinnitettävä koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja riittäviin resursseihin. Työttömän saavutettavissa olevan ja työllistymisen kannalta relevantin koulutuksen laiminlyönti on yksiselitteisesti huonoa talouspolitiikkaa, hän sanoo.
Malisen mukaan erityistoimia tarvitaan myös työuran alku- ja loppupäässä olevien työttömien, ja työttömyysuhan alla olevien, tilanteen helpottamiseksi.
– Nuorisotakuun kurjistamisesta on palattava sen kehittämiseen. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on tuettava palauttamalla etsivällä nuorisotyölle sen vaatimat resurssit. Pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneille ikääntyneille on mahdollistettava kunniallinen polku eläkkeelle, Malinen vaatii.
