– Minusta keskustelu on hieman ylösalaisin, että ollaan pääsääntöisesti vain huolissaan siitä, että mihinkään ei saa koskea, jotta meidän kansalaisvapaudet ei vaarannu, Petri Sarvamaa sanoo Verkkouutisille.
Hän kertoo asuneensa Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001, kun terroristit iskivät World Trade Centerin kaksoistorneihin New Yorkissa.
– Olemme Euroopassa joutuneet samanlaiseen tilanteeseen kuin mihin amerikkalaiset joutuivat 2000-luvun alussa, Sarvamaa sanoo.
Hän kertoo, että vuonna 2001 asiat näyttivät hyvin toisenlaisilta Yhdysvalloissa, kun Euroopassa oltiin huolissaan amerikkalaisten yksilönvapauksista.
Sarvamaa muistuttaa, että Yhdysvalloissa tehtiin paljon rajuja tiedustelumahdollisuuksia lisääviä toimia 9/11-terrori-iskujen jälkeen: viranomaisia yhdistettiin, luotiin Kansallisen turvallisuuden virasto ja Homeland Security, viranomaisten tiedonkulkua parannettiin ja lisäksi annettiin laajat tiedusteluvaltuudet. Tavoitteena oli se, että tieto kulkisi mahdollisimman nopeasti paikasta toiseen.
– Haluaisin esittää kysymyksen, että ovatko amerikkalaiset oikeasti menettäneet vapautensa, ja onko heidän demokratiansa ollut uhattuna sen seurauksena, mitä tiedusteluviranomaiset ovat siellä tehneet 9/11 jälkeen? Minun mielestäni ei. Turvallisuus on parantunut ja siitä on minusta aika selvä näyttö, Sarvamaa sanoo.
Hän huomauttaa, että huolimatta amerikkalaisten vapaasta liikkuvuudesta liittovaltion sisällä ja jatkuvasta maahanmuutosta, mitään suurempia iskuja ei ole 14 vuoden aikana tapahtunut.
Sarvamaan mielestä Euroopan unionin maiden olisi laitettava tiedustelupalveluidensa toiminta samalle viivalle, jotta yhteistyötä voidaan lisätä. Tämä koskee myös Suomea. Hallitus valmistelee parhaillaan uutta tiedustelulakia, joka muun muassa mahdollistaisi verkkovalvonnan.
Sarvamaa huomautta, että kaikkea on mahdotonta valvoa.
– Tässä on hullunkurisuus, että vastustajat puhuvat isoveliyhteiskunnasta, jossa valvotaan kaikkea. En näe sitä sellaisena. Tiedämme, että kaikkea ei voi valvoa eikä se ole ideanakaan verkkovalvonnassa.
– Näen tämän enemmän matemaattisena kysymyksenä. Tämä on sokeaa dataa, jota tarkoituksella liikutetaan mahdollisimman suuret määrät, jotta saadaan haettua sieltä tietyillä parametreillä tiettyjä symmetrioita ja toistuvuuksia erilaisten tahojen välillä, joita sitten voidaan tarkastella, Sarvamaa kuvaa.
Tiedusteluyhteistyön lisääminen ulkomaiden kanssa edellyttäisi Sarvamaan mukaan sitä, että tiedustelun resursseja vahvistettaisiin ja tiedustelulaki hyväksyttäisiin.
– Silloin loppu on kiinni meidän muusta luotettavuudesta. Uskon, että meillä on erittäin hyvä tilanne sen suhteen, että meidän tiedusteluihmisiin luotetaan aika paljon erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, Sarvamaa sanoo.
