Verkkouutiset

”Poliitikkojen, ay-liikkeen ja virkakunnan välillä rakenteellista korruptiota”

Mikael Pentikäisen mukaan rakenteellista korruptiota voi olla vaikea havaita Suomesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Keskustan äskeinen eurovaaliehdokas ja Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa Lapin Kansan kolumnissaan, että vastoin yleistä luuloa korruptiota esiintyy myös Suomessa. Hän viittaa Helsingin poliisin rakennusalaa koskeviin tutkimuksiin.

Pentikäisen mukaan arjen kokemukset tukevat Suomen puhtautta: poliisia tai virkamiehiä ei lahjota. Hänen mukaansa todellisuus on tätä karumpaa.

”Erityisesti voi olla rakenteellista korruptiota, jossa järjestelmä toimii tavalla tai toisella jonkin eduksi. Puhutaan hyvä veli -verkostoista, joissa on hyvääkin, mutta joskus niissä annetaan toiselle siinä toivossa, että vastavuoroisesti saa joskus itse takaisin”, Pentikäinen kirjoittaa.

Rakenteellista korruptiota voi hänen mukaansa olla vaikea havaita, vaikka olisi itse sen harjoittaja.

Pentikäinen kertaa Helsingin kaupungin HKR-Rakennuttajan ympärillä käytyä lahjusskandaalia, jossa rakennusliikkeiden jotkut työntekijät ovat lahjoneet rakennuttajan edustajaa.

Pentikäinen sanoo ”veronmaksajana toivovansa todella, että kaupunki uudistaa toimintaansa ja joku – esimerkiksi media – huolehtii, että näin myös tapahtuu.” Hän pelkää, ettei HKR:n tapaus ole ainoa laatuaan Suomessa.

Hän toteaa keskustelleensa muutamien Suomessa toimivien ulkomaalaisten johtajien kanssa. He näkevät hänen mukaansa rakenteellista korruptiota kolmiyhteydessä, joka vallitsee poliitikkojen, ay-liikkeen ja virkakunnan välillä. Meillä yhteys on hänen mukaansa tiivis, ja moni pitää sitä arvossa, jopa kansallisena etuna.

Pentikäinen antaa tästä kaksi esimerkkiä:

”Yksi on taistellut vuosikausia kilpailuvirastossa valtionyhtiötä vastaan. Hänen yhtiönsä hävisi pitkän ottelun jälkeen, mutta jatkaa prosessia markkinaoikeudessa. Hän on usein kysynyt, voiko viranomainen suosia valtionyhtiötä ja siinä vaikuttavaa ammattiliittoa.”

Toisessa tapauksessa henkilö joutui valtakunnansovittelijalle, kun ay-liike ei hyväksynyt hänen yrityksensä aikeita vaihtaa työehtosopimusta oman alan sopimukseen. Pentikäisen mukaan tästä alkoi painostus, ja sovittelija päätti asian ay-liikkeen hyväksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)