– Se, mikä tapahtuu Afrikassa tai Lähi-idässä, siirtyy pian Välimerelle, Kreikkaan, Italiaan, Eurooppaan — Pohjoismaihin ja Suomeen asti, Petteri Orpo (kok.) sanoi esitellessään sisäministeriön valmistelemaa sisäisen turvallisuuden selontekoa eduskunnassa tiistaina.
Orpon mukaan ”monimutkaisista taustoista ja syistä johtuva turvapaikanhakijatilanne tulee vaikuttamaan pitkään maamme turvallisuustilanteeseen”.
– On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa Suomesta tulee uudelleen turvapaikanhakijoiden kohdemaa, ja siihen meidän on varauduttava, Orpo sanoi.
Hän muistutti, että sisäisestä turvallisuudesta vastaavat toimijat ovat osa kansainvälistä turvallisuusyhteisöä ja työskentelevät yhteistyössä valtioiden ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa.
– Meidän turvallisuusviranomaisilla on entiset haasteensa ja niiden päälle uudet, pääasiassa ulkoa meille kohdistuvat haasteet. Me olemme tilanteessa, jossa ainoastaan rahaa ja resursseja lisäämällä me emme pysty näihin vastaamaan. Me tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä, eurooppalaista yhteistyötä, ja toki meidän on huolehdittava myös riittävistä resursseista, Orpo sanoi.
Turvapaikanhakijasuman ratkaisemiseksi on tehty jo paljon. Orpo muistutti, että Maahanmuuttovirastolle myönnettiin huomattavia lisäresursseja hakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon ja vastaanottoon. Maahanmuuttovirasto aikoo purkaa hakemusruuhkan alkusyksyyn mennessä.
– Me olemme tavoitelleet kahden kuukauden siirtymisaikaa positiivisesta päätöksestä kuntaan ja eteenpäin vastaanottokeskuksista. Se on jo nyt lähes kaksinkertaistunut. Ja kun ajatellaan, että yhden turvapaikanhakijan vuotuinen majoitus maksaa vastaanottokeskuksessa keskimäärin 18 000 euroa, on aivan selvää, että tässä asiassa meidän pitää päästä paljon eteenpäin, Orpo sanoi.
Hän haastoi suomalaisia kuntia ja yhteiskuntaa kunta- ja sijoituspaikkojen löytämiseksi.
– On sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti kestämätöntä pitää oleskeluluvan saanutta henkilöä vastaanottopalveluiden piirissä, kun hänen pitäisi siirtyä kuntaan kotoutumaan, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa keskeinen iso kysymys on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kohtalo.
– Heitä tulee olemaan tulevina kuukausina arvioiden mukaan tuhansia. Tähän asiaan on laajalti varauduttu erityisesti poliisin johdolla, koska poliisi on vastuullinen viranomainen. Neuvottelemme palautussopimuksia, tuemme vapaaehtoista paluuta, mutta myös varaudumme siihen uhkaan, että Suomeen mahdollisesti pyrkii jäämään henkilöitä, jotka ovat saaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen ja joilla ei ole oikeutta olla ja jotka jäävät niin sanotusti paperittomina maan alle yhteiskuntaan, Orpo sanoi.
Priorisointia tarvitaan
Yksi selonteon keskeinen huomio on poliisin toimintojen priorisointi.
– Selvää on, että kaikkea poliisi ei koskaan tule ennalta estämään tai selvittämään. Tarvitaan siis jonkinlaista priorisointia. Tämä kuitenkin edellyttää järjestelmän ja lainsäädännön kehittämistä, ja selonteossa esitetäänkin, että tällainen avoin, julkinen menettely poliisitoiminnan kohdistamiselle otetaan käyttöön, Orpo sanoi.
Viime vuonna Suomessa oli poliiseja 7 250 pois lukien suojelupoliisissa työskentelevät poliisit.
– Selonteon yhteydessä linjataan, että poliisien määrä asettuu noin 7 000:n tasolle. Poliisin koulutusmäärät pyritään suhteuttamaan vastaamaan tätä määrää poliiseja, Orpo totesi.
Hän muistutti, että sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon päätettiin lisätä hallitusneuvotteluissa rahallisia resursseja 50 miljoonalla eurolla, josta sisäasiainministeriön hallinnonalalle suunnattiin 28,5 miljoonaa Edellisessä kehysriihessä poliisille osoitettiin määrärahoja ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa ja tuleville vuosille 10 miljoonaa euroa, ja suojelupoliisille 2 miljoonan euron tasokorotus.
– Selonteon yhteydessä hallitus nyt linjaa, että sen tavoitteena on lisätä erityisesti itärajan turvallisuutta ja suunnata itärajalle 160 lisärajavartijaa. Lisäys palauttaisi itärajan valvonnan sille tasolle, jolla se oli suotuisamman turvallisuustilanteen aikana ennen turvallisuusympäristön muutosta, Orpo sanoi.
Hän lupasi ministerinä tehdä parhaansa rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, myös resursoinnin osalta.
– Meidän täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, että nyt käynnistyvässä strategiatyössä me löydämme ja tunnistamme ne keskeiset kipupisteet, ne keskeiset kehittämiskohteet, joita me tarvitsemme laajan turvallisuuden ylläpitämiseksi Suomessa ja sen tavoitteen saavuttamiseksi, että Suomi on, kuten hallitusohjelmassa linjataan, tulevaisuudessakin yksi maailman turvallisimpia maita, Orpo sanoi.
