– Olemme jääneet pahasti jälkeen muista Pohjoismaista ja Saksasta tärkeillä talouden mittareilla. Suurin haasteemme ei kuitenkaan ole ollut mittareiden alavireiset käyrät sinällään, vaan kykenemättömyys uudistuksiin. Ongelmamme ovat rakenteellisia ja ilmentävät heikkoa kilpailukykyä. Siksi lääkkeetkin tulee kohdentaa rakenteellisten ongelmien ratkaisuun ja suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen, Olli Rehn sanoi Vaasan yliopistolla yleisöluennollaan maanantaina.
Hän totesi, että talouden kasvu lähtee yrityksistä.
– Kun olosuhteet ovat suotuisat, yrityksillä on taipumus ryhtyä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään. Hallituksen toimet tähtäävätkin nimenomaan yritysten toimintaympäristön parantamiseen, jotta investoinnit ja kasvu saadaan liikkeelle.
– Kilpailukykysopimukseen liittyy paikallisen sopimisen ja henkilöstön edustuksen kehittäminen. Tällä tuodaan päätöksentekoa sinne missä työllisyys- ja kilpailukykyasiat ovat suoraan iholla – siis yrityksiin. Paikallinen sopiminen ei ole sanelua, vaan nimenomaan sopimista, mikä edellyttää vahvaa luottamusta ja kumppanuutta työpaikoilla, Rehn sanoi.
Hänen mukaansa työ- ja elinkeinoministeriön kärkihankkeista tärkein tukee samoja tavoitetta.
– Yrittäjyyspaketti poistaa yrittämisen esteitä ja parantaa niin koti- kuin maailmanmarkkinoillakin toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.