Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan kritiikki EU:n heinäkuussa julkaisemia päästötavoitteita kohtaan on turhaa, kertoo Maaseudun tulevaisuus.
Päästötavoitteet kohdistuvat päästökaupan ulkopuolisille aloille eli pääasiassa liikenteen, asumisen ja maatalouden päästöihin. Suomeen kohdistuva vähennystavoite oli odotettua suurempi. EU:n on tarkoitus vähentää kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta vähintään 40 prosenttia ennen vuotta 2030.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) on todennut, että 39 prosentin vähennys kasvihuonepäästöissä tulee Suomelle erittäin kalliiksi ja ajaa teollisuutta ulkomaille. Turunen haluaa, että EU:lta haetaan Suomelle kevyempiä tavoitevaatimuksia.
Kokoomuksen ministeriryhmässä ympäristöasioista vastaavan Mykkäsen mukaan kritiikin sijaan kovat päästörajoitukset on nähtävä mahdollisuutena. Hän sanoo tiukan päästötavoitteen edistävän biopolttoaineiden käyttöä sekä hallitusohjelman kirjausta tuontiöljyn määrän puolittamisesta.
‒ Pelästynyt kommentointi pitää kääntää siihen, että meistä tulee edelläkävijöitä. Suhtautumisessa (päästörajoihin) on kysymys siitä, uskommeko että biotaloudesta ja liikenteen sähköistämisestä on muuhunkin kuin juhlapuheisiin, Mykkänen sanoo.
Hänen mukaansa päästötavoitteista tulisi tehdä yhä kunnianhimoisempia. Mykkänen haluaa tiukennuksia etenkin teollisuuden päästötavoitteisiin. Hänestä valinta tehdään päästöhinnoittelun vetämän muutoksen ja tuhlaavamman uusiutuvien energian tukiin nojaamisen välillä.
‒ EU:n tulisi nostaa päästötavoitettaan, joka on varsinkin päästökauppasektorilla liian helppo. Esimerkiksi 50 prosentin tavoite johtaisi parempaan tulokseen ja poistaisi tarpeen tuulivoiman tuilta, joita Suomessa maksamme vajaat 200 miljoonaa tänä vuonna, Mykkänen sanoo.
Hän myöntää, että maatilojen heikko taloudellinen tilanne luo kehitykselle lisähaasteita. Vaikka suurin osa päästövähennyksistä kertyy todennäköisesti liikenteestä, myös koneissaan paljon öljyä polttava maatalous joutuu todennäköisesti investoimaan.
‒ Öljynkäyttöä saadaan korvattua traktoreissa nestemäisellä biopolttoaineella ja kuivureissa biokaasullakin, mutta on se ilman muuta iso kynnys investoida niihin, Mykkänen sanoo.
Osa keskustapoliitikoista on vaatinut EU:n irrottautumista pakotepolitiikasta, joka on aiheuttanut ahdinkoa maataloudelle. Venäjän asettamat vastapakotteet ovat koetelleet etenkin maitotilallisia.
Mykkänen sanoo ymmärtävänsä maatalouden ahdinkoa mutta ei usko EU:n ryhtyvän pakotteiden purkuun ennen kuin tilanne Ukrainassa saadaan hallintaan.
– Jotta Venäjä saataisiin vakuuttumaan siitä, että kannattaisi sopia rauhasta Ukrainassa ja toteuttaa Minskin rauhansopimus, lännen pitää olla yhtenäinen tässä asiassa, Mykkänen sanoo.
Hänen mukaansa yksi lääke kriisiin on etsiä Venäjän tilalle muita vientimarkkinoita. Mykkänen sanoo, ettei vienti ei Venäjän heikon taloustilanteen vuoksi palautuisi kuin korkeintaan puoleen entisestä, vaikka Venäjä purkaisi vastapakotteet välittömästi.
Ulkomaankauppaministeri Mykkänen haluaa avata vientimarkkinoita niin elintarviketeollisuudelle kuin muillekin aloille.
‒ Valtion mukanaololla voi olla iso vaikutus esimerkiksi Kiinan hallinnon kanssa toimittaessa. Jos haasteita tulee silloin, kun elintarvikeyhtiöt laajentavat vientipohjaansa Pietarin sijasta Pekingiin, meidän pitää olla heti valmiita vastaamaan, Mykkänen sanoo.
