Hänen mukaansa byrokratia ja pitkät käsittelyajat seisottavat investointeja noin 3,5 miljardin euron arvosta.
Äänekoskella on menossa Luvituksen joustava läpivienti -kokeilu. Sen ansiosta Äänekosken biojalostamon ympäristölupa näyttäisi valmistuvan puolessa vuodessa.
− Samanlainen joustava käsittely pitää olla mahdollista myös maatalousyrittäjälle, kun kotieläinsuojan ympäristölupia käsitellään. Tässä on viranomaisilla nyt näytön paikka, Tommi Lunttila sanoi MTK:n valtuuskunnan kokouksessa keskiviikkona Helsingissä.
Niin ikään Lunttila pitää pöyristyttävänä sitä, että pakotepolitiikka maksatetaan suomalaisilla maidon tuottajilla ja elintarviketeollisuudella.
− Suomalaisten maidontuottajien pitäisi taloudellisten tappioidensa lisäksi maksaa siitäkin, että osuuskuntarakenteemme on kriisin tasoittamiseksi toiminut hyvin. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ja Suomen neuvottelijat ovat epäonnistuneet neuvotteluissa. Talouspakotteiden innokkaan puolustajan, pääministeri Alexander Stubbin (kok.) on nyt pantava koko vaikutusvaltansa peliin. Asia ei hoidu pelkästään virkamiesneuvottelijoiden avulla, vaati Lunttila.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan EU on epäonnistunut pahoin neuvotteluissa Venäjän kanssa ja talouspakotteiden vaikutusten maksumiehinä ovat viljelijät. Seuraavaksi Marttila kääntää katseen EU-USA kauppaneuvotteluihin.
− EU-USA kauppaneuvotteluissa ei saa tyriä. Jos tuonti USA:sta avataan, on tiedettävä tarkalleen, mitä siitä seuraa ja mitä se merkitsee suomalaiselle ruoantuotannolle, neuvoi Marttila.
Suomen kansallinen lainsäädäntö on EU:ta tiukempaa. MTK:n mukaan tiukemmat, kotikutoiset vaatimukset heikentävät Suomen maatalouden kilpailukykyä.
− Suomella ei ole varaa kurittaa maataloutta säädöksillä, jotka heikentävät kilpailukykyä. Kestävä kehitys ja tehokkuus on mahdollista yhdistää, jos vain tahtoa löytyy, sanoi Marttila.
Hänen mukaansa Suomen pitää päästä samalle viivalle muiden EU-maiden kanssa.
– Ruoantuotannon ja turvallisuusnormien yhteensovittaminen on näistä keskeisin. Nyt on pantava käsijarru päälle maatalouden kilpailukykyä rajoittavien säädösten valmistelussa ja hyväksymisessä, sanoi Marttila.
Stubb: EU-tuesta ei pidä odottaa liikoja
Pääministeri Alexander Stubb muistutti puheessaan MTK:n valtuuskunnalle, että hallitus päätti elokuun budjettiriihen yhteydessä lisätalousarviosta, jossa varattiin 20 miljoonaa euroa Venäjän asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon aiheuttamien ongelmien helpottamiseen. Valtaosa tuesta kohdistuu maitotalouteen, ja osa on jo maksussa.
Stubb totesi, että kotimaisten toimien lisäksi päätöksiä tarvitaan myös EU-tasolla. Viime viikolla maatalouskomissaari Phil Hogan kertoi 28 miljoonan euron kompensaatiosta Baltian maiden maitosektorille. Komission päätösluonnos ei sisällä tukea Suomelle, sillä tuottajamaidon hinta ei ole laskenut osuuskuntamallimme takia ainakaan vielä yhtä paljon kuin Baltian maissa.
– Komission ratkaisua on täydennettävä Suomen osalta. Olemme tiiviisti yhteydessä komissioon ja toimitamme heidän kaipaamansa tiedot. Ministeri Orpo on vetovastuussa, minä annan tarvittavan tuen, Stubb lupasi.
Pääministeri kuitenkin varoitti nostattamasta liiallisia odotuksia EU-tuen määrästä.
– Venäjän tuontikiellon vaikutuksia ei tulla kompensoimaan kokonaan. Tiedostan kuitenkin, että jokainen sentti on tällaisessa tilanteessa tuottajille tärkeä. Suomelle EU:n jäsenmaana kyse on myös periaatteesta ja tasapuolisesta kohtelusta, Stubb sanoi.
Pääministeri puuttui myös EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen, jonka toimeenpano on nostattanut huolia, saadaanko viljelijöiden tuet maksettua ajallaan.
– Ymmärrän huolen erittäin hyvin. Sen takia hallitus esittää vuoden 2015 budjettiin rahoitusta, jolla turvattaisiin Maaseutuviraston viljelijätukien tietojärjestelmän uudistaminen ja ELY-keskusten valvontaresurssit. Maaseutuvirasto arvioi lokakuussa, että ensi vuoden tukia siirtyisi vuoden 2016 puolelle peräti 400–500 miljoonaa euroa. Nyt tilanne näyttää paremmalta, ja viivästyminen jää puoleen pelätystä, hän sanoi.
– Ohjelmakausien vaihtuessa on varmistettava myös maatalousinvestointien rahoitus. Tämän takia hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tiistaina, että Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera voisi tukea investointeja etupainotteisesti.
Sääntelystä Stubb totesi, että Lauri Tarastin johtama asiantuntijaryhmä etsii helmikuun loppuun mennessä parhaat keinot tehdä ympäristöhallinnon lupaprosesseja sujuvammaksi tinkimättä ympäristönsuojelun tasosta.
– Viime viikolla hallitus antoi esityksen ympäristönsuojelulain uudistamisesta. Uudistuksessa luovutaan ympäristölupien automaattisesta tarkastusmenettelystä sellaisissa tilanteissa, joissa toiminnassa ei ole tapahtunut muutosta. Jatkossa tavoitteena on siirtää lupahakemusten käsittelyä aluehallintovirastoilta kuntiin, pääministeri sanoi.
Samassa yhteydessä sovittiin maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyjen yhdistämisestä ja eläinsuojien rakentamista koskevien luparajojen nostamisesta.
– Näin saamme pois yhden lupa- ja valituskierroksen ja viemme luvitusta kohti yhden luukun periaatetta. Eläinsuojien laajentaminen puolestaan helpottuu ilman luvanvaraisuuden laukeamista, Stubb totesi.
