Elinkeinoelämän keskusliitto muutti keskiviikkona sääntöjään niin, että järjestö ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja ensi vuoden huhtikuun lopun jälkeen. Lauri Lyly puolestaan korostaa kaikkien sopimisen muotojen olevan tarpeen työmarkkinoilla.
– On arveluttavaa heittää työkalupakista toimivia välineitä pois, kun maailma muuttuu koko ajan. Globaalissa taloudessa toimiva Suomi tarvitsee keskitettyä, liittokohtaista ja paikallista sopimista kulloisenkin tarpeen ja muutoksen mukaan, hän sanoo.
Lyly huomauttaa, että Eteläranta on koko 2000-luvun suhtautunut kriittisesti keskitettyihin ratkaisuihin.
– Nyt vahvistettu EK:n muutos työmarkkinasopijasta koordinoijaksi heikentää työmarkkinapolitiikan ja talouden yhteensovittamista, hän arvioi.
SAK on tehnyt esityksen Suomen mallista, jossa vientialat määrittelisivät jatkossa palkankorotusten tason. Se edellyttää työmarkkinakeskusjärjestöjen vahvaa roolia koordinoinnissa ja kattavien työmarkkinaratkaisujen synnyttämisessä.
Lylyn mukaan Suomen malli on osaltaan vastaus EK:n sääntömuutokseen.
– Aika näyttää, minkälaisen mandaatin työnantajaliitot keskusjärjestölleen antavat sääntömuutoksen puitteissa. Se vaikuttaa EK:n koordinoivan roolin syvyyteen ja järjestön vaikutusvaltaan.
EK on ilmoittanut jatkavansa parhaillaan käynnissä olevia neuvotteluja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisestä sopimuksesta.
– Toivon mukaan ratkaisu syntyy. Se veisi Suomea kohti parempaa tulevaisuutta, Lyly sanoo.
Lue myös: EK ei tee enää keskitettyjä tupo-sopimuksia ensi huhtikuun jälkeen
