Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien kehitys.
Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Tänä vuonna maailmankaupan kasvu jää kahteen prosenttiin ja maailmantalouden kasvu kolmeen prosenttiin. Viennin yhden prosentin kasvu jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi, joten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.
Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,5 prosenttiin samalla kun työttömyysasteen trendi on kääntymässä hienoiseen laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin edelleen nousussa. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo on 9 prosentin tasolla vuonna 2016.
Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna 2,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Velkasuhteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 64,3 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Valtion lainanottotarve kasvaa
Varsinaisten tulojen 210 miljoonan euron vähennys ja määrärahojen 106 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2016 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 317 miljoonalla eurolla.
Valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna 5,96 miljardia euroa. Tänä vuonna turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuudessaan 734 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2015.
Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa noin 105,8 miljardia euroa, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisäystä muun muassa maahanmuuton vuoksi
Maahanmuutosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan nettomääräisesti yhteensä noin 38 miljoonan euron lisäystä.
Turvapaikanhakijoita saapuu maahan tänä vuonna arvioitua vähemmän. Tehdyistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan kuitenkin aiempaa enemmän. Näin ollen vastaanottotoiminnan piirissä olevien turvapaikanhakijoiden määrä on loppuvuonna aiemmin ennakoitua suurempi.
Hallitus ehdottaakin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton määrärahoja lisättäväksi tämän vuoksi 110 miljoonalla eurolla. Valtion kotouttamiskorvausten arviomäärärahaan sen sijaan ehdotetaan 30 miljoonan euron vähennystä, joka aiheutuu korvausten piiriin kuuluvien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden arvioitua pienemmästä määrästä.
Työttömyysturvan määrärahan tarve alenee työmarkkinatukimomentilla 32,2 miljoonalla eurolla johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttaminen kustannusten tarkentumisesta.
Maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen ehdotetaan 35 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on parantaa maatilojen maksuvalmiutta ja turvata niiden kannattavuutta.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla määrärahatarve ansiopäivärahojen osalta kasvaa 31,6 miljoonalla eurolla. Lisäys selittyy valtion lopullisen maksuosuuden vahvistumisella vuodelta 2015.
Valtion kokonaan omistaman Baltic Connector Oy:n pääomitukseen ehdotetaan 28 miljoonaa euroa. EU:n komissio myönsi Suomen ja Viron yhteishankkeelle 187,5 miljoonan euron tuen, joka kattaa 75 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ehdotettavalla 28 miljoonan euron rahoituksella katetaan kansallinen rahoitusosuus Suomen osalta.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla kansallisen tulorekisterin toteutuksen lisärahoitukseksi ehdotetaan kymmenen miljoonan euron siirtoa valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahamomentilta.
Väyläverkon käynnissä olevien hankkeiden valtuuksia ehdotetaan korotettavaksi yhteensä noin kahdeksan miljoonalla eurolla lisä- ja muutostöiden johdosta. Tarvittavat määrärahat katetaan muiden käynnissä olevien hankkeiden säästyvistä rahoista.
Valtionvelan korkomenoihin ehdotetaan 31 miljoonan euron lisäystä.
Lisäksi lisäbudjettiin sisältyy joukko pienempiä määrärahamuutoksia.
