– Tilanne on erittäin huolestuttava kaivosalan työpaikkojen ja ennen kaikkea ympäristön kannalta. Kaivoksen ympäristövauriot ja riskit eivät saa kaatua täysin yhteiskunnan maksettaviksi. Kun tulee todella suuria vaikeuksia saalistajat kaikkoavat ja vastuu sysätään valtiolle, Lapintie kirjoittaa blogissaan.
Valtionyhtiö Solidium perustettiin vuonna 2008 hallinnoimaan valtion sijoituksia. Tarkoituksena oli olla ”pitkäjänteinen sinivalkoinen ankkuriomistaja”.
– Käytännössä Solidium toimii ainoastaan finanssisijoittajana, joka huolehtii lähinnä oman voittonsa maksimoinnista. Myös kokoomuslainen ministeri Jan Vapaavuori ilmaisi Helsingin Sanomissa pettymyksensä kaivosyhtiön suurimman omistajan Solidiumin toimien passiivisuuteen, Lapintie toteaa.
Lapintien mielestä paras vaihtoehto olisi, että Talvivaaran toiminta jatkuisi – tarvittaessa vaikka valtion tuella.
– Valtion omistuksen lisääminen on perusteltua juuri aloilla, joiden suuret ympäristöriskit vaativat koko yhteiskunnan edun huomioimista. Pahin vaihtoehto taas olisi Talvivaaran konkurssi. Silloin korostuisivat velkojien saamiset ja ympäristöstä huolehtiminen jäisi sivuun, hän kirjoittaa.
Lapintie toteaa, että yhteiskunta tukee jo kaivostoimintaa monin tavoin, esimerkiksi huolehtimalla kaivosten tarvitsemista liikenneyhteyksistä ja edullisesta energiasta.
– Vastineena yhteiskunnan merkittävästä tuesta, ja ympäristöriskien kattamiseksi Vasemmisto on jo pitkään vaatinut kaivosveroa. Muissa maissa tämän tyyppisiä ratkaisuja on saatu aikaan, miksei meillä? Mallia voitaisiin myös hakea öljysuojarahastosta, jolla varaudutaan öljyonnettomuuksiin, hän esittää.
Kaivosvero voitaisiin Lapintien mukaan kerätä vaikkapa osuutena mineraalien arvosta. Veron tasoa tulisi määrittää joustavasti siten, että sillä ei vaaranneta kaivostoiminnan jatkuvuutta, mutta kaivoksen toiminta on kuitenkin ympäristön kannalta kestävää. Toiminnan jatkuminen on paras tae sille, että myös ympäristöstä pidetään huolta.
– Kaivosten nykyiset vastuuvakuutukset on mitoitettu normaalin toiminnan oloihin, eikä konkursseihin tai laajoihin ympäristökatastrofeihin ole varauduttu. Talvivaaran vakuutuksen kattama 31 miljoonaa euroa ei riitä kuin valtiolle lähetettävien raha-anomusten postimerkkeihin, jos aavistellut ympäristöriskit toteutuvat, Lapintie kirjoittaa.
