Kreikan parlamenttivaalien tulos ja maan talousvaikeudet herättivät paikoin kiivastakin väittelyä eduskunnassa tiistaina.
Keskustelu äityi pian Kreikan ajankohtaistapahtumiin, vaikka varsinaisesti kyse oli toisessa käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä koskien muun muassa talous- ja rahaliiton vakautta ja tähän liittyvien lainsäädäntöhankkeiden ja sopimusten voimaansaattamista.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen (vas.) näkyvä ilakointi laitavasemmistopuolue Syrizan menestyksestä herätti ainakin salin oikealla laidalla kummastusta.
– Jos sanotaan, että me emme maksa velkojamme takaisin ja olemme eläneet toisten rahoilla, niin sellaisen linjan voitto olisi jotenkin hyvä? Minusta tämä ei sovi suomalaiseen kulttuuriin, oli puolue mikä tahansa, arvosteli Markku Eestilä (kok.).
Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne vastasi tähän sanomalla, että ”Syriza on ihan yhteistyökykyinen poliittinen voima, jonka taustalla on hyvinkin vahvoja talouspoliittisia neuvonantajia”.
– Suomalaistenkin etu voi olla jonkinlainen velkajärjestely, jonka sisällöstä ei vielä tiedetä, mutta valmiutta täytyy olla sitäkin korttia katsoa, Kalliorinne huomautti.
”Erikoislaatuinen tilanne”
Kokoomuksen Pertti Salolaisen mielestä kyseessä on ”erikoislaatuinen tilanne, kun halutaan antaa vastauksia ennen kuin Kreikka on kysynyt”.
– Eikö olisi parempi, että odotettaisiin, mitkä tulevat olemaan ne Kreikan vaatimukset ja vasta sen jälkeen otetaan niihin kantaa? Salolainen ehdotti.
Salolainen piti Arhinmäen puheita lainojen leikkaamisesta tässä vaiheessa aika yllättävinä.
Salolainen huomautti, että Kreikan talous on jo alkanut elpyä, mitä kehitystä kannattaisi seurata. Hän sanoi odottavansa myös myönteisesti, mitä Syriza saa aikaan liittyen korruption kitkemiseen ja muutoksiin oligarkkien suosimisessa.
Lapintie syytti veljespuolueita
Vasemmistoliiton Annika Lapintie syytti Kreikan ongelmista ”kokoomuksen ja valitettavasti SDP:nkin veljespuolueita”, jotka eivät ole kyenneet kitkemään korruptiota ja sallineet verohelpotuksia suurrikkaille.
– Höpöhöpö, herra Soini, Lapintie lausahti, kun perussuomalaisten Timo Soini taas näki syyn siinä, että EU-maat ovat rikkoneet omia sääntöjään ottaessaan jäsenmaan velkoja vastattavakseen.
Lapintien mielestä velkaehtojen ”järkiperäistäminen olisi ihan kohtuullista”.
– Järkevä lainanantaja pitää huolta myös siitä, että lainansaaja pystyy maksamaan velkansa. Kokoomuksen linjalla Kreikka ei sitä pystyisi maksamaan, Lapintie syytti.
”He ovat eläneet yli varojensa”
Kokoomuksen Ben Zyskowicz oli eri mieltä niin Soinin kuin Lapintienkin kanssa Kreikan ongelmien perussyystä:
– Perussyy Kreikan ongelmiin on se, että he ovat eläneet yli varojensa, syöneet enemmän kuin ovat tienanneet, ottaneet velkaa tolkuttomasti. Tämä on Suomessakin hyvä muistaa, kun katsotaan meidän velkaantumislukuja, Zyskowicz sanoi.
Zyskowiczin mielestä Kreikan tukeminen 2010 oli välttämätöntä, jotta kriisi ei leviäisi roihun tavoin muualle.
– Nyt samanlaista välttämätöntä uhkaa ei kuitenkaan ole, hän arvioi.
Puolueissa ”erilaista tilannekatsausta”
SDP:n Mikael Jungner muistutti Salolaisen tapaan siitä, että Kreikan taloudessa on näköpiirissä piristymisen merkkejä.
– Kreikan tilanne on selkeästi parempi, mitä Suomessa ymmärretään.
Jungnerin mielestä puheet Kreikan velkojen anteeksiannosta ovatkin siksi ennenaikaisia.
Jungerin mielestä Suomessa takaisinpäin katsominen ja eri puolueiden syyttely, ”mitä kukin missäkin yhteydessä on puhunut”, eivät johda mihinkään:
– Eri puolueista on sen verran monta mielipidettä ja tilannekatsausta tullut.
