Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken mukaan peruskoulumatematiikallakin ymmärtää, että yrittäjävähennyksessä ei ole kyse rahasta. Tuloksen ollessa 100 000 euroa, on hänen mukaansa melko samantekevää, maksaako progressiivisen ansiotuloveron 100 000 vai 95 000 eurosta.
– Tähdennettäköön vielä, että noin 80 prosenttia elinkeinonharjoittajista jää alle 30 000 euron vuosittaiseen tulokseen, jolloin kyse käytännössä on satasista. Silti aina, kun jaetaan muiden rahoja, joku saa liikaa ja toiset liian vähän – niin myös nyt, hän sanoo mielipidekirjoituksessaan sanomalehti Pohjalaisessa.
Ennen kaikkea yrittäjävähennyksen tarkoitus on Kosken mukaan ohjata ja osoittaa suuntaa yhteiskunnalliselle kehitykselle.
– Opposition mielellään siteeraama Aalto yliopiston emeritusprofessori Heikki Niskakangas totesi Kauppalehdessä, että kehitys kiihdyttää palkkatyön muuttumista yrittäjyydeksi.
Työn teettäminen yrittäjäsopimuksilla on Kosken mukaan huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto, sillä silloin päästään vapaaksi yleissitovien työehtosopimusten ikeestä sekä muista työnantajavelvoitteista tai -riskeistä.
– Työntekijän kannalta työnteko aikoineen, määrineen ja hintoineen on itse määriteltävissä. Näin myös verokiila madaltuu, mikä lisää työllisyyttä.
Jokainen harkinta yrittämisestä perinteisen palkkatyön sijaan kertoo hänen mukaansa asiantilan positiivisesta kehityksestä. Kaikkien uusien työpaikkojen ei Kosken mielestä tarvitse syntyä toisen palvelukseen.
– Jokainen uusi yrittäjä olemassa olevien rinnalle on taatusti yhtä tervetullut tavoite kansantaloudelle ja yksilön henkilökohtaisellekin hyvinvoinnille.
Kosken mukaan opposition syytökset kaverikapitalismista, jonka mukaan suuret saavat suhteellisesti enemmän, ovat lähinnä huono puujalkavitsi kun muistetaan mitä tulokselle tapahtuu yrittäjävähennyksen jälkeen. Mainituista 100 000 ja 95 000 eurosta maksetaan hänen mukaansa jokaisesta 60 senttiä verottajalle ansiotuloverotuksessa.
– Tätä huonoa vitsiä ”kaverikapitalismista” voisi höystää vielä muistuttamalla, että sama hallitus teki kiristyksen ns. solidaarisuusveroon, jonka alarajaa laskettiin 90 000 eurosta 72 300 euroon. Valtion ”anteliaisuus” on pahasta, mutta vaihtoehdoton ottaminen on poikkeuksetta hyväksyvää.
Kevennysten tai kiristysten kohdentaminen vain tietyille ryhmille aiheuttaa Kosken mukaan pikemminkin pullonkauloja liiketoiminnan ja kaiken taloudellisen toimeliaisuuden kasvulle.
– Sikäli, kun oppositio on huolissaan työpaikoista ja niiden riittämättömästä syntymisestä, pitäisi keskustelua laajentaa ansiotuloverotuksen keventämiseen kaikilla tulotasoilla.
