– Palvelualojen ammattiliitto PAMin aktiivit uhkailevat nyt yleislakolla. Jo aiemmin yleislakolla ja ”Suomen pysähtymisellä” ehti uhkailla Rakennusliiton Kyösti Suokas. Tämä ei sinällään ole yllättävää, sillä ammattijärjestöjen ulkoistettua itsensä yhteiskuntasopimusneuvotteluista, ja sitä kautta myös hallituksen tulevista ratkaisuista, on liitoilla käytössään keinona enää lakoilla uhkaaminen, Mikko Kärnä sanoo.
Vaikka lakoilla uhkaaminen ei yllättävää olekaan, kertoo se kuitenkin ammattijärjestöjen täydellisestä kriisitiedottomuudesta, hän jatkaa.
– Uppoamassa olevaan laivaan ollaan valmiita poraamaan lisää reikiä, kunhan omista saavutetuista eduista ei vain tarvitsisi millään tasolla tinkiä. Mitä ihmettä vaaditaan, että ammattijärjestöt ymmärtävät yritysten ja julkisen sektorin kurjuuden? Kuinka monta yt-pommia on liitoille tarpeeksi?, Kärnä kysyy.
Hänen mukaansa hallitukselta on nyt löydyttävä ratkaisuvalmiutta, vaikka ilmapiiri muutosten toteuttamiselle olisi kuinka kielteinen tahansa.
– Nyt ei keskustella enää politiikasta tai kannatuslukumittauksista, vaan Suomen ja tulevien sukupolviemme kohtalosta. Kuka ammattiyhdistysaktiiveista haluaa kertoa kiikkustuolistaan lapsenlapsilleen, että Suomi menetti kilpailukykynsä lopullisesti ja työpaikat siirtyivät ulkomaille, koska ”saavutetuista eduista ei nyt vain ole tapana tinkiä”?
Kärnä huomauttaa, että hallituksen keinovalikoima on vähäinen. Hallitusohjelmaan jo kirjatun paikallisen sopimisen edistämisen, joka erityisesti on punainen vaate ammattijärjestöille, lisäksi hallitus joutuu pohtimaan esimerkiksi fiskaalisen devalvaation mahdollisuutta.
Tällä tarkoitetaan työn hinnan laskemista työnantajamaksuja alentamalla, joka vastaavasti kompensoidaan valtiolle veroja korottamalla.
– Fiskaalinen devalvaatio on kertaluonteinen keino, joten sen kanssa ei voida näperrellä. Työnantajamaksujen alennuksen, kuten siten myös vastaavasti verojen korotuksen, tulee olla mittaluokaltaan riittävän suuria, Kärnä sanoo.
