– Ehkä [pääministeri Juha] Sipilä saa lottovoiton ja maailmantalous pelastaa Sipilän tavoitteet, arvelee Nordean pääekonomisti, taloustieteen tohtori Aki Kangasharju.
Seuraavalle hallitukselle ei sen sijaan ole enää luvassa niin mukavat oltavat.
Maailmantalouden suhdanteessa on tapahtunut jopa yllättävä käänne parempaan. Euroopassa Saksan kasvu on vahvistumassa. Ranska on pääsemässä kasvu-uralle.
Kiinan elvytys on purrut. Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump ei ole turvautunut pelättyyn protektionismiin.
Kangasharju muistuttaa, että jopa Ruotsille ennustettiin syksyllä kasvun hyytymistä, mutta ei enää. Venäjä ei ole nousemassa kasvu-uralle, mutta alamäki on loppunut.
Talouspolitiikkaa ei pidä jättää onnen varaan
Suomen kohdalla alkaa näkyä vientikysynnän kasvu. Niissä maissa, mihin Suomi on perinteisesti vienyt tuotteita, tuonti kasvaa.
Jos Suomen kustannuskilpailukyky kehittyy edelleen kilpailijamaihin nähden hyvin, eivätkä palkat kasva liittokierroksella turhan paljon, vienti voi elpyä.
Kangasharju ei jättäisi kuitenkaan Suomen talouspolitiikkaa onnen varaan.
Pääministeri Juha Sipilä sanoi tiistaina hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa, että hallituksen tavoitteet toteutuisivat, jos talouskasvu olisi tulevina vuosina kahden prosentin luokkaa.
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina oman ennusteensa, jonka mukaan talouskasvu hyytyy tulevina vuosina noin prosentin tasolle.
Edes kahden prosentin kasvulukemat eivät Nordean pääekonomisin mukaan välttämättä riittäisi Sipilän hallituksen tavoitteisiin.
Kangasharju muistuttaa, että talouskasvu koostuu toisaalta tuottavuuden kasvusta ja toisaalta työllisyyden kasvusta.
– Jos tuottavuus lähtee kasvuun noin prosentin tasolla, ja työllisyyden kasvu on vastaavalla tasolla, se ei vielä riittäisi hallituksen tavoittelemaan työpaikkojen määrän kasvuun, Kangasharju huomauttaa.
Jossain vaiheessa myös työllisten määrä tavoittaa maksiminsa, kun työikäisten määrä alkaa vähetä.
Taantuma tulee taas
Talouden sykleihin kuuluu se, että jossain vaiheessa nousukausi taittuu laskukaudeksi tai taantumaksi.
Kangasharjun mukaan on voinut ennakoida, että maailmantaloudessa Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ensimmäisestä koronnostosta on yleensä kulunut noin kolme vuotta seuraavaan taantuman alkamiseen.
Tällä kertaa Fedin koronnostot ovat olleet olemattomia. Viime vuonna korkoa nostettiin vain kerran. Rahapoliittinen elvytys vaikuttaa edelleen.
Tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että koronnostoja ei ole tapahtunut normaaliin tahtiin. Myös Euroopan keskuspankki on jatkanut rahapoliittista elvytystään.
Seuraavan taantuman ajankohdan ennustaminen on mahdotonta. Silti tiedetään, että se tulee jossain vaiheessa taas vastaan.
Se tarkoittaa Suomessa, että talouskasvu hyytyy joka tapauksessa jossain vaiheessa uudelleen.
– Silloin varmasti tullaan sellaiseen politiikkaan, jota nyt jo pitäisi tehdä, että sallisimme matalapalkkatyön lisääntymisen, Kangasharju toteaa.
Hänen mielestään suurinta eriarvoisuutta Suomessa on se, että ”sysätään niin paljon ihmisiä pois työmarkkinoilta, ja sysätään niin paljon ihmisiä syrjäytymisen vaaraan, kun pidetään palkkataso niin korkealla, että näille ihmisille ei ole töitä”.
