Säästösopimukset ovat olleet pelkästään palkan alennuksia, kuten esimerkiksi vapaaehtoisia palkattomia vapaita, lomarahojen vaihtamisia vapaaksi tai lomarahoista luopumista.
Jyty korostaa, että kuntien taloudessa on päästävä pitkäjänteiseen tasapainoon ilman, että leikkauksilla rangaistaan henkilöstöä.
Liittovaltuusto muistuttaa, että kilpailukykysopimuksen määräaikainen kolmen vuoden lomarahaleikkaus 30 prosentilla kurittaa erityisesti matalapalkkaista ja naisvaltaista julkisen sektorin työntekijää.
Jyty sanoo, ettei se hyväksy julkisen talouden sopeuttamisen nimissä tapahtuvaa työehtojen polkemista tilanteessa, jossa naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkakehitys on ollut jo pitkään heikko.
– Tulevissa syksyn sopimusneuvotteluissa tuleekin peruslinjan olla sellainen, että sillä kompensoidaan matalapalkka-alojen negatiivinen palkkakehitys vähintäänkin vientialojen palkkakehityksen mukaisesti. Julkisen sektorin palkkoja ei ole varaa laskea nykyisestä, koska rekrytointi on jo nyt vaikeutunut eikä kohta ole hyvinvoinnin tekijöitä, Jyty toteaa kannanotossaan.
Jyty puolustaa voimakkaasti yleissitovia työehtosopimuksia, koska yleissitovuus on merkittävästi edistänyt suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä määrittelemällä minimitason saman alan työehdoille työnantajasta riippumatta.
Kuntasektorin ja Jytyn yksityisalojen sekä kirkon paikallista sopimista tulee Jytyn liittovaltuuston mielestä tehdä edelleenkin työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa.
Jyty painottaa paikallisen sopimisen perusperiaatteena olevan, että työntekijöiden edustajana toimii asioista perillä oleva luottamusmies, jolla on riittävä tiedonsaanti, koulutus ja ajankäytön mahdollisuus tehtävän hoitamiseen.
– Ruotsin malli, jossa henkilöstön edustajilla on paikka yritysten hallinnossa, on suunta, johon Suomessakin tulisi päästä. Tätä kautta on mahdollisuus myös aidon luottamuksen saavuttamiseen, Jyty sanoo.
