– Erityisen kohtuuttomasti kuristusote on kohdistumassa julkisen sektorin naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkansaajiin, joita nykyisessä talousahdingossa halutaan kurittaa vielä muitakin reilusti enemmän, puheenjohtaja Maija Pihlajamäki kritisoi Jytyn liittohallituksen ja -valtuuston kokouksessa Rovaniemellä keskiviikkona.
Pihlajamäen mukaan suomalaisen työn tuottavuus ja kilpailukyky ovat olleet viimeaikaisten työmarkkinauutisointien ykkösteemoina.
– Keskustelun ovat täyttäneet sanat paikallinen sopiminen, joustot, ulkoistaminen, yleissitovuus, eläke-etuudet, ansiosidonnainen, lomaetuudet, nollasopimukset ja vuosityöaika. Kaikkia näitä sanoja on yhdistänyt yksi ja sama tavoite: työehtojen heikentäminen, Pihlajamäki sanoi.
Pihlajamäki korostaa, että työelämän laatu ja tuloksellisuus käyvät käsi kädessä. Siksi ei riitä, että kehitetään vain toista.
– Työelämän kehitystyöllä saavutetaan huomattavasti parempi lopputulos kuin pakkolaeilla ja työntekijöiden palkka- ja työehtojen heikennyksillä. Tuloksellisuutta ja samalla työhyvinvointia on edistettävä rinnakkain työpaikkojen omilla toimenpiteillä sekä luonnollisena osana työtä ja työyhteisön arkea.
Sanapari paikallinen sopiminen, josta parhaillaan odotellaan hallituksen linjauksia, pitäisi saada Pihlajamäen mukaan kalskahtamaan korvassa, mutta myös käytännössä hyvältä.
– Uskon edelleen kolmikantayhteistyöhön, jolla luodaan valtakunnan tason linjaukset. Mutta todelliset tuloksellisuuden parantamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavat toimenpiteet tehdään työpaikkatasolla. En oikein jaksa uskoa, että monikaan työntekijä haikailee niitä aikoja, jolloin työnantaja jakoi palkankorotukset musta tuntuu-periaatteella tai ”naamakertoimen” mukaan, hän sanoi.
Tuloksellisuustavoitteet on otettava Pihlajamäen mukaan huomioon osana sopimustoimintaa kehittämällä tuloksellisuutta edistäviä palkitsemis-, työaika- ja muita palvelussuhde-ehtoja.
Pihlajamäen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee talouskasvua, jotta lisääntyvät palvelutarpeet perus- ja hyvinvointisektoreilla kyetään täyttämään. Jotta siihen päästään, hänen mukaansa taloudellisten resurssien on oltava eri puolilla maata niin kunnissa kuin tulevilla itsehallintoalueillakin tasapainossa.
– Palvelut – tuottaa ne sitten julkinen, yksityinen tai kolmas sektori – on tuotettava laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää laadun, vaikuttavuuden ja kokonaistaloudellisuuden arviointia sekä toimivia aitoja palvelumarkkinoita ja kilpailutuksen osaamista.
Yli puolet kuntien tehtävistä siirtyy itsehallintoalueille vuoden 2019 alussa. Saman verran kuntien peruspalvelujen verotuloista ja valtionosuuksistakin mitä todennäköisimmin kokee saman kohtalon.
Pihlajamäen mukaan uudistuksen vaarana on, että kuntien väliset erot kasvavat merkittävästi. Siksi valtionosuusjärjestelmä vaatii todennäköisesti jämeriä uudistustoimenpiteitä.
– Valtion on turvattava kunnille sellainen rahoitus, että ne selviävät niistä tehtävistä ja velvoitteista, jotka niille sote-uudistuksen jälkeen jäävät. Tällaisia ovat muun muassa esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus, tekninen toimi, kirjastot ja kuntien hallinto.
Pihlajamäki vaatii, että ennen ulkoistamispäätöksiä ja sote-ratkaisuja päättäjien olisi selvitettävä perinpohjaisesti, millaisia päätösten seurannaisvaikutukset ovat henkilöstön eläketurvaan ja muun muassa kuntien eläkemaksuihin.
– On muistettava, että eläkevastuut jäävät, siirtyvät eläkkeet mihin eläkelaitokseen tahansa, hän sanoi.
Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.