– Palvelujen tuottamistavat muuttuvat nyt nopeasti, ja mittaville uudistuksille on asetettu suuret odotukset. Työyhteisöjen esimiehistä riippuu, kuinka julkisen sektorin uudistusprosessit käytännössä toteutuvat. Niiden johtaminen on erittäin vaativaa työtä, josta pitää myös palkita hyvin. Nykyisenkaltaiset palkkauksen jäykkyydet eivät saa olla sen esteenä, Olli Luukkainen sanoo.
– Samalla kun organisaatioiden koko kasvaa, perätään julkiselta sektorilta yhä parempaa tuottavuutta, vaikka työ on mitä suurimmassa määrin kansalaisten palvelemista, jonka tuottavuus ei ole suoraviivaisesti mitattavissa. Tässäkin paineet kohdistuvat erityisesti esimiehiin ja vaativaa asiantuntijatyötä tekeviin, Luukkainen huomauttaa.
Hän haluaisikin palkkausjärjestelmiin lisää palkitsevuutta.
– Palkkahaitari on julkisella sektorilla osin liian kapea. Suorittavissa tehtävissä työntekijä saa yksityisaloihin nähden kohtuullista palkkaa, kun taas asiantuntija- ja esimiestehtävissä julkisala jää selvästi jälkeen yksityisestä. Koulutettujen ryhmien palkkauksen jälkeenjääneisyyttä yritettiin korjata taannoisin palkkaohjelmin, mutta pysyvää parannusta ei saatu, Luukkonen sanoo.
Hän muistuttaa, että julkisen sektorin asiantuntijat ja esimiehet tekevät lisäksi suuren määrän näkymätöntä ja vaille korvausta jäävää lisätyötä.
– Koulutettujen ryhmien asemaa ja palvelussuhteen ehtojen parannuksia näyttävät ajavan vain akavalaiset neuvottelu- ja keskusjärjestöt. Valitettavan usein ne saavat vastaansa myös muita palkansaajajärjestöjä, Luukkainen arvioi.
Olli Luukkainen puhui JUKO:n liittokokouksessa Helsingissä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on pääsopijajärjestö, joka neuvottelee yli 200 000 koulutetun työntekijän palvelussuhteen ehdoista kunnan, valtion ja kirkon sekä yliopistojen sopimusalueilla.
