”Tuo työkalupakki jäi sen verran vähäiseksi, että se ei antanut edellytyksiä jättää sopimusehdotusta”, Juha Sipilä totesi Ylelle myöhään illalla keskiviikkona.
”Tässä tavoiteltiin merkittävää kilpailukykyhyppyä ja sitä kautta työllistymisvaikutuksia ja merkittävää budjettitalouden sopeutustarpeen pienentymistä”.
Hallitustunnustelijan mukaan tämä oli ”totinen harjoitus”.
”Kaikki olivat harjoituksessa tosissaan mukana, että en voi syyllistää ketään osapuolta. Työkalut vain jäivät vaatimattomiksi, ja sen vuoksi sopimusta ei syntynyt”.
Hänen mukaansa neuvottelupöydässä oli vaikeita asioita.
”Kyllä siinä aidosti yritettiin löytää tasapainoa sillä tavalla, että työturvan kysymykset olivat esillä ja myös kohtuuden viestit elinkeinoelämän puolelta”, Sipilä sanoi.
”Tavoitetaso oli korkealla, ja lopputulos – jos olisi tavoite saavutettu – olisi pienentänyt merkittävästi kipeitä sopeutustoimia. Tämä oli harjoitus, joka kannatti ehdottomasti tehdä, vaikka toivottuun lopputulokseen ei päästy.”
Edessä 10 miljardin sopeutus
Juha Sipilä totesi Lännen Medialle, että talouden todennäköinen sopeutustarve on 10 miljardia euroa. Hänen mukaansa liikkeelle lähdetään kuuden miljardin sopeutuksesta, jonka päälle tulee neljän miljardin edestä uudistuksia kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.
Sipilän mukaan hallitusohjelman lähtökohdaksi otetaan valtiovarainministeriön maaliskuussa julkaisema arvio julkisen talouden sopeutustarpeesta.
Sen perusteella valtiontalouden palauttaminen tasapainoon vaatii 4 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Kuntatalouden sopeutustarpeeksi Valtiovarainministeriö laskee 2 miljardia euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä leikkauksia.
Sipilä totesi suuren sopeutustarpeen hankaloittavan hallitusneuvotteluja. Hallituspohjan hän aikoo julkistaa torstaina kello 17 aikaan.