Sitä tunnelmaa ei missään muualla koe. Kun on saanut työt valmiiksi, pysäyttänyt traktoriin kytketyn kylvökoneen ja astelee hetken pellolla katsellen töidensä jälkiä. Se on hyvin palkitsevaa.
Tämän tietää kokoomuksen varapuheenjohtaja, sivutoiminen maanviljelijä Janne Sankelo Kauhavalta. Politiikassa taas asiat ovat usein mutkikkaampia. Hyvinkin sattumanvaraisia. Sankelo jäi viime vaaleissa 16 äänen päähän kansanedustajapaikasta.
Täpärä tappio eduskuntavaaleissa ei ollut miehelle ensimmäinen kerta. Vuoden 2007 vaaleissa vain yhdeksän ääntä erotti Sankelon yrittäjä Petri Pihlajaniemestä, joka pääsi viimeisenä kokoomuslaisena Vaasan vaalipiiristä läpi.
Sankelo ei osaa vielä sanoa, kumpi tappioista tuntui pahemmalta. Ja ehkä kaikella on tarkoituksensa. Sitä ei vain näe heti niin konkreettisesti kuin traktorin selästä.
– Kuten historiankirjoituksiakin tehdessä, tapahtumiin täytyy ottaa vähän enemmän etäisyyttä. Kokonaisuus kirkastuu sitten myöhemmin, hän katsoo Nykypäivän haastattelussa.
Sankelo on koulutukseltaan historianopettaja. Hän tietää, että aika auttaa hahmottamaan tapahtumia, niiden syitä ja seurauksia. Ja siinä sivussa syntyy usein jotain uutta.
Vapon sidosryhmäjohtajaksi
Jos Janne Sankelo olisi jatkanut kansanedustajana, hän ei istuisi nyt tässä kahvilapöydän toisella puolen Vapon sidosryhmäjohtajana. Hänen työnkuvansa on vakuuttaa eri tahoja siitä, kuinka energiantuotannossa voitaisiin hyödyntää enenevässä määrin kotimaista turvetta. Suomalaisia työllistäen, mutta samalla luontoarvoja kunnioittaen.
Haastatteluun tullessaan Sankelolla on takanaan ensimmäinen työpäivä, ja hän vaikuttaa innostuneelta. Terveisiä lähtee heti ympäristöväelle:
– Kun ajatellaan, että Suomen soista noin 0,7 prosenttia on turvetuotannossa, niin äkkiseltään ajateltuna kyseessä ei ole kovin suuri luku, hän huomauttaa.
Sankelolle biotalouteen ja energiantuotantoon liittyvät asiat ovat läheisiä. Eduskuntavaalien jälkeen toukokuu meni tiiviisti hallitusneuvottelujen puhtaat ratkaisut ja biotalous -ryhmässä. Sankelo on tyytyväinen hallitusohjelman kirjauksiin:
– Meillähän on kunnianhimoinen tavoite lisätä uusiutuvan energian käyttöä yli 50 prosenttiin ja omavaraisuusastetta 55 prosenttiin, mukaan lukien turve.
Haalarit jalkaan
Hallitusneuvotteluiden jälkeen Sankelo veti haalarit jalkaansa ja ryhtyi tekemään viivästyneitä kylvötöitä. Sankelo on maanviljelijäperheestä. Hän vietti ison osan lapsuudestaan Kortesjärvellä, Etelä-Pohjanmaalla. Kotitilalla harjoitettiin turkistarhausta ja viljanviljelyä.
– Meillä puhuttiin paljon myös yhteiskunnallisista asioista. Kokoomuksella oli hyvä maine meidän talossa.
Vanhemmat saattoivat äänestää ehdokkaasta riippuen myös keskustaa tai kristillisiä. Presidentti Kekkosesta ei kotona kuitenkaan erityisemmin tykätty. Ja tässä saattoi piillä syy, miksi maanviljelijän poika ei lähtenyt missään vaiheessa keskustan kelkkaan.
– Varmaan tässä peilautui kotona käydyt keskustelutkin, eihän pieni poika kykene niin tarkkaan asioita jäsentelemään. Kekkosen valtakausi tuntui jotenkin painostavalta. Vierastin ajatusta, että joku voisi olla korvaamaton. Ja tuntui, että 1970-luvun ulkopolitiikka meni yya-aikana jotenkin överiksi. Sekin saattoi vaikuttaa, että sukumme taustat ovat suomalaisessa jääkäriliikkeessä ja olemme olleet aina hyvin isänmaallisia, Sankelo puntaroi.
Kun Sankelon isää sitten 1988 pyydettiin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi, hän tiesi kertoa, ketä ehdokkuus hänen sijastaan voisi kiinnostaa.
Paikka kunnanvaltuustossa aukeni paljon myöhemmin, mutta latu kokoomuksen suuntaan oli avattu.
Täpärä tappio
Vaali-ilta sunnuntaina Kauhavan yrittäjäopistolla huhtikuussa 2015. Koolla on nelisenkymmentä henkeä. Janne Sankelon tukijoita ja Kauhavan kunnallisjärjestön edustajia. Tarjolla on kahvia ja pikkupurtavaa. Monet paikallaolijoista riemuitsevat, koska ennakkoäänten perusteella Sankelo on menossa läpi. Ehdokas itse kuitenkin epäilee. Hän tietää, että etumatkassa riittää jännitettävää loppuun saakka.
– Kalkkiviivoilla se sitten tapahtui. Ei siinä ollut mitään suuria tunteenpurkauksia. Olen tällainen rauhallinen luonne ja siinä sitten vaan todettiin, että näin kävi ja toki siinä väki harmitteli asiaa. Ei siinä pohjalaiseen tyyliin ryhdytty mitenkään erityisesti riehakoimaan, Sankelo toteaa tappiostaan.
Kokoomus menetti Vaasan vaalipiirissä kolmannen paikkansa. Läpi menivät Paula Risikko ja Susanna Koski, jonka ääniero varasijalle jääneeseen Sankeloon oli lopulta vain 16 ääntä. Kolmannen paikan menetys ei ollut vaalipiirissä yllätys, koska tilanne oli ollut aiemminkin täpärä ja kokoomuksella oli takanaan vaikea hallituskausi. Vaasan vaalipiirin kansanedustajamäärä väheni 17:sta kuuteentoista, mikä kiristi kolmannen paikan pitämistä entisestään.
Vaaleissa jäi valitsematta toinenkin kauhavalaisehdokas, kokoomuksen Petri Salo. Hän sai näissä vaaleissa vain kolmanneksen Sankelon 3 086 äänimäärästä, mutta saattoi vaikuttaa kärkiasetelmaan.
Olisiko Sankelo lähtenyt ehdolle, jos Salon ehdokkuus olisi ollut hyvissä ajoin tiedossa? Sankelo ei näe tarvetta jossitella asioilla:
– Olin tehnyt päätöksen hyvissä ajoin siitä, että lähden tavoittelemaan jatkokautta ja maalikameran kuvassa tämä sitten hävittiin.
Vuoden 2011 vaaleissa taas Sankelon ei pitänyt olla lainkaan ehdolla. Taustalla vaikutti lähipiirissä sattunut sairastapaus. Noin viikko ennen listojen jättämistä vaalipiirin ehdokasasettelu kuitenkin mutkistui. Vuoden 2007 vaaleissa yli 6 000 äänen potin kerännyt kansanedustaja Petri Salo ilmoitti luopuvansa ehdokkuudestaan terveyssyistä. Pohjanmaan kokoomuksen toiminnanjohtaja Heikki Risikko otti yhteyttä ja sai houkuteltua Sankelon ehdolle. Tuloksena oli 3 792 ääntä ja kansanedustajan paikka.
Laaja kansanliike
Sankelo on ollut vuodesta 2012 saakka kokoomuksen varapuheenjohtaja. Hän kääntää mielellään keskustelua omista vaalimenestyksistään tai -tappioistaan yleisemmälle tasolle, puolueen tilanteeseen.
Vuoden 2011 vaaleissa kokoomus menetti ääniä perussuomalaisille. Viime vaaleissa taas niitä meni etenkin keskustalle. Nyt kokoomus istuu näiden puolueiden kanssa samassa hallituksessa.
– Profiloituminen tässä tilanteessa olisi kokoomuksen kannatuksen kannalta tärkeää, Sankelo näkee.
Mutta miten? Ensinnäkin siten, että kokoomus noudattaa hallitusohjelmaa. Vie eteenpäin yhdessä sovittuja päätöksiä. On äänestäjien silmissä luotettava. Kokoomus piti vaalikampanjassaan vahvasti esillä huolta Suomen talouden tilasta ja kilpailukyvystä.
– Ja nyt kun keskusta ja perussuomalaiset ovat tulleet mukaan hallitukseen, kansantalouden totuus on valjennut entistä kirkkaammin heillekin, Sankelo näkee.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja uskoo, että kokoomuksen kannatuksen vahvistuminen vaatii aikansa. Hän suhtautuu puolueen tulevaisuuteen kuitenkin luottavaisesti:
– Suomalainen elämänmeno, ihmisten ajatukset työstä ja elämästä vievät kuitenkin väistämättä kohti tilannetta, jossa kokoomuksen kannatuksen tulisi olla merkittävästi suurempi, mitä se on tällä hetkellä.
Jotta kokoomus voisi nousta nopeasti paalupaikalle, edellyttäisi tämä Sankelon mielestä kuitenkin sitä, että ”olemme laaja kansanliike, joka sykkii eri puolilla Suomea”.
– Kyllähän viime vaaleissa kokoomuksen merkittävän kannatuksen osalta Pähkinäsaaren rauhan raja häämötti. Ja tämä asia on puolueessa otettava vakavasti.
Sankelon mielestä kokoomus näyttäytyy eri puolilla Suomea hyvin erilaisena. Se on rikkaus, jota on syytä vaalia.
– Itsehän edustan puolueessa arvokonservatiivista näkemystä. Ja jos katsotaan tätä vaalienkin näkökulmasta, kyllä meidän on huolehdittava siitä, että nämäkin näkemykset ovat puolueen sisällä sallittuja ja jopa toivottuja, hän painottaa viitaten esimerkiksi tunteita herättäneeseen avioliittolakikeskusteluun.
Eikä kyse ole vain arvoista, perinteistä ja erilaisten näkemysten kunnioittamisesta. Sankelon mielestä kokoomuksessa tulisi ymmärtää nykyistä paremmin myös se, että puolueen kannattajissa on paljon palkansaajia.
Vielä ehdolle?
Niin, monet palkansaajat olivat tätä haastattelua tehtäessä älähtäneet hallituksen aikeista heikentää sunnuntai- ja ylityökorvauksia, sairausajan palkkaa sekä puuttua loma-aikojen pituuksiin. Eikö kokoomus kuuntele heitä tarpeeksi?
– Hallituksen toimet ovat minusta välttämättömiä ja perusteltuja. Meidän on palautettava Suomen kilpailukyky, luotava uutta kasvua ja saatava vienti vetämään. Tilanne on nyt kerta kaikkiaan sellainen, että tulot eivät riitä menoihin ja tähän tarvitaan niin rakenteellisia kuin työelämäänkin liittyviä uudistuksia, Sankelo painottaa.
Paljon on kuitenkin kyse siitä, miten asioista viestitään. Osataanko palkansaajille perustella, miksi heidän etuisuuksiaan heikennetään? Miksi nämä toimet ovat välttämättömiä?
Hallitus päätti tällä viikolla kuitenkin leikata sunnuntai- ja ylityökorvausten sijaan lomarahoja. Muut leikkauskohteet säilyvät ennallaan.
Sankelon kahvi on kupissa ehtinyt jäähtyä. Olemme puhuneet kokoomuksesta ja politiikasta siinä määrin, että mieleen tulee kysymys liittyen jo seuraaviin eduskuntavaaleihin. Ehdokkuus ei liene poissuljettu vaihtoehto?
– No, se on varmaan oikea tulkinta. Mutta sen olen kokemuksesta oppinut, että kannattaa edetä askeleittain. Politiikassa ja elämässä voi tapahtua asioita yllättäen. Täytyy edetä vaiheittain ja katsoa, miltä tämä maailma ja elämänmeno näyttää.
