Jaana Pelkonen katsoo, että kehityksen taustalla on Venäjän halu korostaa omaa asemaa suurvaltana sekä vastapainona Naton sotilaallisen läsnäolon lisääntyminen Itämerellä.
– Palannut suurvaltapolitiikka on lisännyt Itämeren, ja siten Suomenkin turvallisuusympäristön jännitteitä. Turvallisuusympäristön muutos pakottaa myös Suomen tarkastelemaan uudestaan paikkaansa kansainvälisessä toimintakentässä, hän sanoo.
Pelkonen ihmettelee, ettei Suomessa ole puhuttu juurikaan kasvaneiden jännitteiden suhteesta puolustuspolitiikkaan.
– Puhuessani ruotsalaisten kollegoideni kanssa, he ihmettelevät, miten me suomalaiset emme käy näkyvämpää keskustelua muuttuneesta turvallisuusympäristöstä. Harmaa Paasikivi-Kekkosen linja voi pahimmillaan yllättää meidät housut nilkoissa. Nyt on korkea aika aloittaa laajapohjainen keskustelu turvallisuuspolitiikasta, sanoo Pelkonen.
Hänen mukaansa lännen ja Venäjän suhteiden viime vuosien kehityksellä on myös merkittävä ja suora vaikutus Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja toisi meidät niihin pöytiin, joissa jo tosiasiallisesti päätetään Suomen turvallisuusympäristöä koskevista asioista.
– Nato-kumppanuus ja -jäsenyys ovat visusti eri asia. Suomi on jo nyt niin syvällä Natossa, kuin ilman turvatakuita voi olla. Suomi ei ole osa kollektiivisen puolustuksen järjestelmää, vaan yksin tosipaikan tullen. Tämä on syytä pitää mielessä, kun turvallisuuspoliittinen keskustelu käynnistyy, Pelkonen toteaa.
