– Julkisen sektorin lomarahojen 30 prosentin leikkaus on todella iso viilto pienipalkkaisten tuloista. Kun sen päälle lasketaan vielä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset, tilipussi ohenee useita satoja euroja vuodessa, Jarkko Eloranta sanoo.
Hän huomauttaa, että ostovoiman leikkaaminen heijastuu paikallistalouteen kielteisesti, jopa työpaikkojen menetyksinä palveluissa.
Eloranta katsoo kuitenkin, että JHL:n kannattaa lähteä neuvottelemaan tämän neuvottelutuloksen pohjalta. Näin hän ehdottaa JHL:n hallitukselle, joka päättää asiasta torstaina. Lopullisen arvion JHL:n osalta tekee edustajisto toukokuun lopussa. Neuvotteluaikaa on siis kolmisen kuukautta.
– Keskusjärjestöjen tuoretta neuvottelutulosta pitää verrata maan hallituksen jo kertomaan vaihtoehtoon, Eloranta toteaa. Siinä paketissa ovat pakkolait, paikallisesta sopimisesta määrääminen lakiteitse sekä 1,5 miljardin euron leikkaukset ja veronkorotukset. Näiltä voidaan nyt välttyä.
– Kaikkiin hallituksen toimiin nähden tämä neuvottelutulos on pienempi heikennys. On myös hyvin tärkeää, että hallitus ei koske työmarkkinaosapuolten vapaaseen sopimusoikeuteen, Eloranta sanoo.
Ikävä heikennys kaikille palkansaajille on vuotuisen työajan piteneminen 24 tunnilla.
– Se pitää tehdä niin, että harmaan ylityön määrä vähenee, Eloranta sanoo.
Samapalkkaisuuteen palataan
Eloranta teroittaa maan hallitukselle, että julkinen sektori kantaa nyt raskaimman taakan. Hallituksen onkin pidettävä huoli siitä, ettei se huhtikuun kehysriihessään lykkää lisää rasitteita julkiselle sektorille ja sen työntekijöille.
– Jos silloin tulee lisää iskuja, se vaikuttaa väistämättä kielteisesti neuvottelujen kulkuun.
– Julkisen sektorin lomarahan leikkaus on tulonsiirtoa yksityisen sektorin kilpailukyvyn parantamiseen, Eloranta korostaa.
– Me jeesaamme nyt vientiä. Kun ajat paranevat, odotamme, että tämä apu korvataan, hän jatkaa.
Eloranta vaatii myös, että yhteisesti sovitun samapalkkaisuuden tavoitetta ei saa unohtaa, vaan sen saavuttamiseksi on 2020-luvulla otettava uusi vauhti.
