Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) pitää Puolan nykyistä kehitystä huolestuttavana. Hänen mielestään Euroopan unionilla pitäisi olla käytössään enemmän keinoja puuttua tilanteisiin, joissa jäsenvaltio lipsuu unionin perusperiaatteita.
– Puola ei ole ottanut onkeensa ollenkaan niistä varoituksista, joita komissio on antanut. Vaikka komissio on tässä tehnyt parhaansa, niin tilanne vaatisi vahvempaa tukea jäsenmailta. Ministerit ovat neuvostossa olleet liian pidättyväisiä ottamaan asiaan tiukasti kantaa. Myös jäsenmaiden pitäisi pitää huolta siitä, että puolustamme yhteisiä arvojamme ja tähän puututaan tömäkästi, Virkkunen sanoo Verkkouutisille.
Virkkusen mukaan oikeusvaltiomekanismin käyttäminen on poliittisesti niin iso asia, että se vaatii vahvempia kannanottoja EU-maiden johdolta.
– Suomen hallitus on mennyt kysymyksessä liikaa komission selän taakse. Pääministeri Juha Sipiläkin on toivonut, että komissio ratkoo tämän asian, mutta kyllä Euroopan unioni on meidän jäsenmaiden yhteinen unioni, jossa jäsenmaat ovat omistajina mukana, Virkkunen kritisoi.
Virkkusen mukaan Puolan hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen kuuluminen perussuomalaisten kanssa samaan europuolueeseen on näkynyt hallituksen reaktioissa. Esimerkiksi ulkoministeri Timo Soini (uv.) on kutsunut kysymystä Puolan sisäiseksi asiaksi.
– Silloin, jos rikotaan yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta, kyse ei enää ole jäsenmaan sisäisestä asiasta, Virkkunen sanoo.
Lisää keinoja käyttöön
Euroopan komissio käynnisti jo viime kesänä arvioinnin Puolan tilanteesta. Sama arvio tulisi Virkkusen mukaan tehdä myös Unkarin kehityksestä. Euroopan parlamentti vaati jo toukokuussa komissiota käynnistämään rikkomusmenettelyn myös Unkaria vastaan.
Virkkusen mielestä Euroopan unionilla tulisi olla käytössään myös mahdollisuus taloudellisiin sanktioihin Puolan ja Unkarin kaltaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Puola saa kuluvan budjettikauden aikana jopa 100 miljardia euroa tukea EU:n rakennerahastosta. Unkarin osuus on noin 30 miljardia.
– Ne ovat kuitenkin tuntuvia summia, joilla muut EU-maat rahoittavat näitä maita, jotta he voisivat yhteiskuntana kehittyä. Siellä otetaan rahat vastaan, mutta sitten viis veisataan yhteisistä periaatteista, ja se on kestämätön tilanne.
– Sanktiopuolta ei ole alun perin mietitty kohdalleen, ja olisi mielestäni paljon tehokkaampaa, jos pystyisimme käyttämään taloudellisia sanktioita. Moraalisestakin näkökulmasta se on aivan kestämätöntä, että nämä maat ottavat muilta jäsenmailta rahoitusta vastaan, mutta eivät noudata meidän yhteisiä arvoja ja periaatteita.
