– Olemme siirtymässä alakohtaisiin neuvotteluihin, mutta niissä pätevät aivan samat reunaehdot kuin viime vuosien työllisyys- ja kasvu- sekä kilpailukykysopimuksessa. Tykan ja kikyn tulokset ovat jo nähtävissä kilpailukyvyn ja työllisyyden paranemisena. Tarvitsemme kuitenkin yhä keskusjärjestötasolta koordinoitua työmarkkinapolitiikkaa, jotta työllisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan kantokykyä edelleen vahvistetaan, Sture Fjäder sanoo.
Hän muistuttaa, että tämän hetkinen 67,7 prosentin työllisyysaste on yhä kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta ja työttömyysaste kahdeksan prosenttia.
Fjäderin mielestä palkansaajien on harjoitettava vastuullista työmarkkinapolitiikkaa siihen saakka, kunnes työllisyysaste on yli 70 prosenttia ja työttömyysaste on painunut alle kuuden prosentin.
– Vain tällainen positiivinen kehitys turvaa suomalaisen hyvinvointimallin, ja nämä tosiasiat on otettava huomioon syksyn työmarkkinakierroksella. Koska palkansaajien ostovoima on kuitenkin koetuksella vielä lähivuosina, on maan hallituksen tuettava mahdollisia maltillisia työmarkkinakierroksia veroporkkanoilla, jotta palkansaajien ostovoima vähintään säilyy ja heijastuu palvelusektorin työllisyyteen, Fjäder sanoo.
Hän muistuttaa, että kaksi edellistä työmarkkinasopimusta ovat olleet käytännössä nollaratkaisuja.
– Nyt on selkeästi palkankorotusten vuoro. Työmarkkinaratkaisu pitää kuitenkin asettaa alan tuottavuus- ja tuloskehitysten mukaisesti siten, että emme tuhoa positiivista kilpailukykykehitystä. On syytä muistaa, että meillä on erinomaisesti menestyviä aloja, joiden menestyksen perusta on osaavissa ja vastuullisissa työntekijöissä, Fjäder katsoo.
Hänen mukaansa ratkaisun mallista riippumatta myös julkisen sektorin palkkakilpailukyvystä on huolehdittava siten, etteivät sukupuolten väliset palkkaerot kasva, ja jotta Suomen parhaiten koulutetun työvoiman eli naisten palkkakuopasta päästään eroon.
Fjäder huomauttaa, että siirtyminen liittokierroksiin ei poista tarvetta työelämän uudistamiseen.
– Palkansaajaliikkeen on yhdessä yli keskusjärjestörajojen myös liittokierroksilla ajettava työelämän lainsäädäntömuutoksia. Työelämän uudistamisen tarve ei katoa mihinkään ja palkansaajien edustajien on pidettävä aloite käsissään. Muuten työelämän kehittäminen uhkaa jäädä lyhytjänteiseksi näpertelyksi, hän arvioi.
