Pohjanmaan Kokoomusnuorissa toimiva valtiotieteiden ylioppilas Manolis Huuki kertoo Uuden Suomen puheenvuorossa tärkeimmäksi syyksi aloitteeseensa historialliset syyt.
Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta, ja juhlan kunniaksi muun muassa paljastetaan Talvisodan muistomerkki Kasarmintorilla ja kolmas Tuntematon Sotilas -elokuva julkaistaan.
”Suurimmaksi historialliseksi kokonaisuudeksi on siis muodostumassa maamme valtiollisen itsenäisyyden säilyttämisen tärkeimmät kamppailut talvi- ja jatkosodassa”, Huuki kirjoittaa.
Talvisodan aikana Finlandia oli 40 vuotta vanha sävellys. V.A.Koskenniemi sanoitti hymnin tunnetuimman version vasta keväällä 1940, jolloin talvisota oli päättynyt. Vaikka Koskenniemen sanoitus liittyy itsenäisyyttä edeltävään ajanjaksoon, se sisältää myös selkeitä viittauksia talvisodan jälkeiseen aikaan. 1800-luvun loppupuolella sanoitetussa Maamme-laulussa näitä viittauksia ei ole.
”Sanoituksellisesti Finlandia-hymni sopisi paremmin kuvaamaan niitä teesejä, jotka ensi vuonna ovat nousemassa esille itsenäisyysjuhlinnan yhteydessä”, Huuki perustelee.
”Musiikillisesta näkökulmasta ajateltuna Finlandia-hymni on todettu lähes aina kauniimmaksi ja tunnepohjaisemmaksi kappaleeksi, joka liikuttaa niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin”, Huuki kirjoitaa.
Kolmas Huukin perustelu liittyy Finlandian tunnettavuuteen. Finlandia on Sibeliuksen kansainvälisesti tunnetuimpia sävellyksiä ja Finlandia-hymniä on esitetty ympäri maailmaa.
Kokoomuksen puoluehallitus puoltaa Pohjanmaan Kokoomusnuorten esitystä vaihtaa Finlandia Suomen kansallislauluksi. Seuraavaksi esitystä käsitellään kokoomuksen kesäkuun puoluekokouksessa Lappeenrannassa.
