Suomi katsoo, että EU:n pitää valvoa omia etujaan, kun unioni ja Britannian neuvottelevat Britannian EU-erosta eli Brexitistä. Toisaalta EU:n täytyy huolehtia siitä, että suhteet säilyvät hyvinä tulevaisuudessakin.
– Haluamme hallitun eron. EU-27 ei saa mennä kostomoodiin, sanoo kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.).
EU-27 tarkoittaa unionia sen jälkeen, kun Britannia on eronnut siitä. Tällä hetkellä jäsenmaita on 28.
Virolainen johtaa eduskunnan suurta valiokuntaa, joka viime kädessä määrittelee Suomen EU-linjan. Valiokunta evästää tänään perjantaina pääministeri Juha Sipilää (kesk.), joka matkustaa viikonloppuna EU-huippukokoukseen.
Huippukokouksessa päätetään antaa mandaatti Brexit-neuvottelija Michel Barnierille.
Virolainen tapasi Barnierin maaliskuussa ja vakuuttui tämän neuvottelutaidoista. Virolainen kertoo kehuneensa Barnierille tämän järjestelmällisyyttä ja käytännöllisyyttä.
– Toisinaan en ole niin tyypillinen ranskalainen, Barnier vastasi.
Eroneuvottelujen ensimmäisiä asioita on varmistaa kansalaisten oikeudet kotimaidensa ulkopuolella. Britanniassa asuu EU-kansalaisia ja EU:ssa Britannian kansalaisia. Neuvotteluissa yritetään sopia, että kukaan ei joudu vasten tahtoaan muuttamaan pois asuinpaikaltaan.
Toinen suuri kysymys on Britannian osallistuminen EU-rahoitukseen. Britit ovat toistaiseksi sitoutuneet maksamaan jäsenmaksua, joita käytetään hankkeisiin eri puolilla unionia. Osa hankkeista jatkuu Brexitin jälkeenkin.
– Jos meillä vaikka Pohjanmaalla on jokin EU-projekti, britit ovat mukana rahoittamassa sitä, Virolainen toteaa.
Avoinna on, paljonko Britannia maksaa, kun se lähtee. EU:n puolella on esitetty, että summa olisi 60 miljardia euroa, mutta Barnier ei ole sitonut käsiään mihinkään summaan.
Toistaiseksi EU ja Britannia ovat hakeneet neuvotteluasemia kevyesti nokitellen. Virolaisen mukaan on olemassa vaara, että tunnelma kiristyy, koska hänen mielestään Britanniassa ei ole ymmärretty, mitä EU:n jättäminen käytännössä tarkoittaa.
– He eivät ymmärrä, että kun he ovat ulkona, he todella ovat ulkona. Britannia ei silloin ole kuin Norja, joka myös on ulkona mutta sitoutuu lainsäädäntöön, maksaa kiltisti jäsenmaksut ja luottaa eurooppalaiseen oikeusjärjestelmään.
Virolainen perää EU-mailta yhtenäisyyttä ja sitoutumista unioniin.
– Osana sisämarkkinoita valtioiden tulevaisuus on parempi kuin jos yksin neuvottelisimme ympäri maailman kaikenlaisia kauppasopimuksia. Esimerkiksi Kiina on niin iso mahti, että sille 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina on kiinnostava kumppani.
Kysymys Pohjois-Irlannin asemasta herättää huolta molemmissa neuvottelijoissa. Vuosikymmeniä jatkuneet väkivaltaisuudet saatiin päättymään Pitkäperjantain sopimuksella vuonna 1998, ja yksi rauhanneuvottelijoista oli Suomen entinen pääministeri Harri Holkeri (kok.).
Levottomuuksien pelätään alkavan uudelleen, jos Brexit tuo rajan Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille. Tällä hetkellä Pohjois-Irlanti kuuluu Britanniaan, mutta raja on avoin.
Viikonlopun huippukokouksessa aihetta käsitellään. Irlanti pyytää EU-27-jäsenmaita tunnustamaan mahdollisuuden, että Irlanti voi tulevaisuudessa yhdistyä.
