Verkkouutiset

Eläkeikä nousemassa 65 vuoteen – riittääkö sekään?

Hallituksen vaatimus kestävyysvajeen pienentämisestä on lisännyt eläkeneuvotteluiden vaikeuskerrointa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Loppumetreillä eläkeneuvotteluita vaikeuttamaan on noussut hallituksen vaatimus siitä, että eläkeuudistuksella on kurottava umpeen kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä.

– En voi sanoa, että se hiertää, mutta jotta saadaan hallituksen asettama tavoite yhden prosentin kestävyysvajeen umpeen kuromisesta, kyllä se on tämän harjoituksen vaikeusastetta ja haastavuutta jonkin verran lisännyt, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola myöntää.

Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan syksyyn 2014 mennessä eläkeuudistuksen, joka nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 1,5 vuodella 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Kestävyysvajetavoite on tullut mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman myötä, josta päätettiin viime syksynä.

Palolan mukaan valtiovarainministeriö on yksipuolisesti ilmoittanut, että eläkkeellesiirtymisiän nosto 62,4 vuoteen 2025 mennessä pienentää kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä.

– Me olemme alun perin sitoutuneet siihen eläkeikään. Meidän kanta on se, että jos keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä pystytään myöhentämään 62,4 vuoteen 2025 ja se johtaa yhteen prosenttiin, niin se sitten on niin, Palola sanoo.

Hänen mukaansa palkansaajajärjestöllä ei ole resursseja eikä mahdollisuuksia tehdä asiasta omia laskelmia. Laskelmat erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksista on saatu neuvotteluihin vasta loppumetreillä.

Eläkeikä nousemassa 65 vuoteen?

Palolan mukaan kestävyysvajetavoite on vaikeampi saavuttaa neuvotteluissa kuin keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen 62,4 vuoteen.

– Se on mahdollista saavuttaa, mutta siinä on vaikeuskerrointa. Se riippuu siitä, kuinka nopeasti eläkeikää lähdettäisiin nostamaan.

Palola arvioi, että jo pelkästään eläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen edellyttää vanhuuseläkeikärajan nostamista 65 vuoteen. STTK on valmis alaikärajan nostoon, jos eläkejärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla ja järjestelmässä on mukana turva- ja joustoelementit.

Eläketurvakeskuksen johtajan Mikko Kauton mukaan 62,4 vuoden tavoitetta ei saavuteta ilman eläkeikärajan nostoa. Toisaalta tavoitetta ei saavuteta myöskään nostamalla ainoastaan eläkeikärajaa 65 vuoteen.

– Pitää ajatella mitä muuta olisi sellaisen ikärajan kanssa. Säilyvätkö nykyiset varhaiset eläkereitit, kuten työttömyysputki, osa-aikaeläke. Jos vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostettaisiin vain kaksi vuotta, ei sen vaikutus ole yksi yhteen eläkkeelle siirtymisessä. Moni todennäköisesti siirtyisi käyttämään näitä muita vaihtoehtoisia reittejä, Kautto toteaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat jatkaneet tänään eläkeneuvotteluita. Neuvotteluista odotetaan ratkaisua syyskuun alkuun mennessä eli tämän viikon kuluessa.

Hallituksen päätöksentekokyky närästää

Työmarkkinajärjestöt työnantajista palkansaajajärjestöihin ovat antaneet viime päivinä kriittisiä lausuntoja hallituksen päätöksentekokyvystä kestävyysvajeongelmaan liittyen.

Elinkeinoelämän keskusliitto moitti poikkeuksellisen kovasanaisesti hallitusta tänään keskiviikkona lähettämässään tiedotteessa. EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mielestä poliittinen päätöksenteko on kadottamassa uskottavuuttaan, koska annetuista lupauksista ja tehdyistä sopimuksista ei pidetä kiinni.

– Elinkeinoelämä teki oman osuutensa solmiessaan työllisyys- ja kasvusopimuksen. Silloin luotettiin, että maan taloutta laitetaan vakavissaan kuntoon karsimalla kuntien tehtäviä ja suuntaamalla toimenpiteitä kasvua edistäviin hankkeisiin, Häkämies totesi.

– Sekä sote-uudistus että rakennepaketti ovat kuitenkin vesittymässä. Hallitus viestittää, ettei se ole onnistunut karsimaan kuntien tehtäviä säästöjä synnyttävällä tavalla. EK epäilee, että hallituksen jo päättämällä sote-uudistuksella ei saavuteta tavoiteltuja säästöjä, koska julkiselle sektorille ollaan antamassa etuoikeus palvelujen tuottamisessa ja asiakaslähtöisyys on unohdettu, Häkämies jatkoi.

Eläkeuudistus on yksi tärkeimmistä toimista, joilla hallitus yrittää kuroa umpeen kestävyysvajetta. Muita ovat muun muassa kuntien tehtävien vähentäminen ja sote-uudistus. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kestävyysvaje on 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)