Näin tylyttää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies hallituksen budjettiriihelle osoitetussa kannanotossaan.
– Elinkeinoelämä teki oman osuutensa solmiessaan työllisyys- ja kasvusopimuksen. Silloin luotettiin, että maan taloutta laitetaan vakavissaan kuntoon karsimalla kuntien tehtäviä ja suuntaamalla toimenpiteitä kasvua edistäviin hankkeisiin.
Häkämiehen mielestä sekä sote-uudistus että rakennepaketti ovat kuitenkin vesittymässä. Hallitus viestittää, ettei se ole onnistunut karsimaan kuntien tehtäviä säästöjä synnyttävällä tavalla.
Niinpä EK epäilee, että hallituksen jo päättämällä sote-uudistuksella ei saavuteta tavoiteltuja säästöjä. Tämä siksi, että ”julkiselle sektorille ollaan antamassa etuoikeus palvelujen tuottamisessa ja asiakaslähtöisyys on unohdettu”.
Häkämiehen mukaan EK odottaa, että jatkossa kansalaisten vapaus valita palveluja saa isomman tilan, ja että tätä kautta myös kustannustehokkuutta parannetaan.
– Tänään alkaneen budjettiriihen onnistuminen mitataan ennen kaikkea siinä, pystyykö hallitus sopimaan selvät ja uskottavat toimenpiteet, joilla rakennepaketin lupaamat 1,2 miljardin euronpitkän aikavälin sopeutukset todella saadaan aikaan, Häkämies naulaa.
Veropäätösten oltava ennustettavia
Niin ikään elinkeinoelämän nokkamies moittii hallitusta verotuksesta.
– Verotus ei ole muuttunut työntekoon ja investointeihin kannustavaksi. Suomi alkaa valitettavasti etääntyä kansainvälisesti omaan sarjaansa erityisesti lisätulojen verotaakassa. Palkansaajan tulonlisäysten verotus on jo nyt maailman kireimpiä. Verotuksen kiristyminen johtaa ostovoiman hiipumiseen, joka näkyy kotimarkkinoilla työpaikkojen menetyksinä, Häkämies sanoo.
– Suomen vahvuus on ollut ennustettava ja vakaa toimintaympäristö, jossa tehdyistä päätöksistä on pidetty kiinni ja lupauksiin on voinut luottaa. Tätä vahvuutta ei saisi kadottaa, Häkämies vaatii.
Häkämies vaatii myös tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäleikkauksien perumista. Jos valtiovarainministeriön alkuperäinen esitys toteutuisi, tällä vaalikaudella Tekesin avustuksia leikattaisiin kolmannes eli 157 miljoonaa euroa.
– On tärkeää, että (valtiovarainministeri Antti) Rinne (sd.) pitää lupauksensa perua Tekesin lisäleikkaukset, hän sanoo.
Yliopistouudistuksen yhteydessä Suomeen haluttiin rakentaa huippuyliopisto, joka saa alkuvaiheessa merkittävää lisärahoitusta. Elinkeinoelämä kokosi Aalto-yliopistolle 200 miljoonan euron rahoituksen sillä lupauksella, että valtio panostaa huippuosaamiseen.
– Tämä lupaus tulisi valtion myös lunastaa, vaatii Häkämies.
