Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei enää jatkossa sovi keskitettyjä palkkaratkaisuja. EK:n viime syksynä tekemä sääntömuutos astui voimaan toukokuun alussa.
– Palkkaneuvottelut siirtyvät pysyvästi liitoille ja työpaikoille, EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoi EK:n kevätkokouksen seminaarissa Finlandia-talossa.
Jatkossa EK:n toimialaan kuuluun muun muassa palkkakierrosten koordinaatio.
Alahuhdan mukaan sääntömuutos tuo kaivattua joustavuutta. Hänen mukaansa keskitetyt ratkaisut sopivat suljetun talouden aikaan.
– Nyt maailman muutos on ajanut niiden ohitse.
Logistiikkaketju mukaan kilpailukykysopimukseen
Kilpailukykysopimus on Alahuhdan mukaan syntyessään askel oikeaan suuntaan, vaikka se ei ratkaisekaan ongelmia.
Alahuhdan mukaan lähes neljän prosentin yksikkötyökustannusten vähentäminen olisi huomattavaa edistymistä. Lisäksi vuoden 2017 nollakorotus kaventaisi kustannuseroa Ruotsiin ja Saksaan noin kahdella prosentilla.
– Kun nämä tekijät yhdistetään seuraavinakin vuosina tavoiteltavaan maltilliseen palkkapolitiikkaan, saavutettaisiin varsin merkittävä kilpailukyvyn parannus.
Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottujen määräaika on toukokuun lopussa.
Alahuhdan mukaan neuvotteluissa on vielä paljon avoimia asioita ja paljon tehtävää. Viime viikkoina sopimukselle on esitetty uusia ehtoja ja uhattu sen kaatamisella.
– Näistä paineista huolimatta käynnissä olevissa neuvotteluissa on tärkeää edetä niin, että tavoitteet täyttyvät. On luonnollisesti myös erittäin tärkeää, että sopimukselle saadaan laaja kattavuus ja että yritysten toiminnan kannalta kriittinen logistiikkaketju saadaan mukaan, Alahuhta painotti.
Paikallinen sopiminen suuri pettymys
Alahuhdan mukaan EK:n tavoitteena oli edistää paikallista sopimista lakiteitse. Pitkään jatkuneissa kilpailukykyneuvotteluissa asiat kuitenkin kytkeytyivät toisiinsa ja mahdollisuus lakitien käyttämiseen ja siten merkittävään etenemiseen paikallisessa sopimisessa kariutui.
– Tämä oli meille suuri pettymys.
Alahuhdan mukaan palkansaajajärjestöt vaativat, että järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien työnantajien täytyy olla samassa asemassa, jotta niitä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet.
Alahuhdan mukaan asiasta on nostettu julkisuudessa kohu, jonka mukaan tämä periaate johtaisi luottamusmiespakkoon ja työnantajien järjestäytymisvelvollisuuteen.
– Kumpikaan väite ei pidä paikkansa.
Alahuhdan mukaan vain osassa työehtosopimuksia joustojen edellytyksenä on luottamusmies ja muutoin joustoista voidaan sopia joko yksittäisen työntekijän tai henkilöstön kesken.
– Jos järjestäytymättömien työnantajien tilannetta halutaan parantaa sovittua enemmän, se luonnollisesti sopii meille – jos asiasta päästään yhteisymmärrykseen, Alahuhta totesi.
