Sääntelyn keventämisessä otetaan EK.n mukaan merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi asuntotuotantoa vauhditetaan, ja ympäristölupamenettely tehostuu yhden luukun periaatteen myötä. Jatkossa yritykset saavat luvat nopeammin ja tämä poistaa tulppia investointien tieltä.
EK kiittelee myös hallituksen päätöstä alentaa päivähoitomaksuja, jota yhdistys pitää hyvänä alkuna kannustinloukkujen purkamiseksi.
Maksualennuksen erityinen kohdistaminen perheisiin, joilla on useampia lapsia päivähoidossa, on EK:n mukaan perusteltua, koska kaikkien selvitysten mukaan kannustinloukkuongelmat ovat näissä perheissä pahimmat.
– Uskomme, että esityksellä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia. On tärkeää, että orastavaa talouskasvua tuetaan työvoiman saatavuutta lisäävillä toimilla, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Asumistuen osalta hallituksen esitykset sen sijaan ovat EK:n mielestä riittämättömiä. Yleistä asumistukea leikataan kuntakohtaisella neliövuokrakatolla, mutta tällä on yhdistyksen mukaan olematon vaikutus kannustavuuden parantamisen kannalta.
EK huomauttaa lisäksi, että hallitus ei kyennyt päättämään perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. Uudistus olisi yhdistyksen mukaan tarpeen ja parantaisi naisten työmarkkina-asemaa sekä työllisyysastetta.
Innovaatiorahoituksen kasvattaminen 120 miljoonalla eurolla on puolestaan EK:n mukaan välttämätön panostus Suomen uudistumiseen ja kasvuun.
– Päätös on näissä taloudellisissa olosuhteissa hyvä saavutus, vaikka kasvun vauhdittamiseksi suurempikin lisärahoitus olisi ollut perusteltu, toteaa Häkämies.
Tähänastisilla päätöksillä ei kuitenkaan EK:n mukaan saada varmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen umpeutumisesta, eikä näköpiirissä oleva talouskasvu riitä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen.
Nollatuntisopimusten rajaaminen hiertää
EK-johtajan Ilkka Oksalan mukaan hallituksen puoliväliriihen linjaus keikkatyösopimusten eli niin sanottujen nollatuntisopimusten käytön rajaamisesta vähentää uusien työpaikkojen syntymistä.
– Hallituksen tarkoitus oli luoda edellytyksiä työllisyysasteen nousulle, mutta keikkatyösopimusten rajaamisen vaikutus on päinvastainen, Oksala arvioi EK:n tiedotteessa.
Keikkatyösopimukset ovat Oksalan mukaan olleet erittäin tärkeitä aloilla, joilla on suuret ja usein vaikeasti ennustettavat vaihtelut työvoiman tarpeelle.
Hallituksen kaavailema linjaus merkitsisi hänen mukaansa käytännössä sitä, että työnantaja ei keikkasopimusta tehdessään voi olla varma, tulkitaanko sopimus jälkikäteen määrätyt tunnit takaavaksi työsopimukseksi.
– Tämä johtaa siihen, että työllistämiskynnys nousee, jos sopimusta tehdessä yrityksen täsmällinen tarve työtunneille on epävarma, Oksala painottaa
