Epäluulot velloivat yhä Naton niin sanotun isäntämaatukisopimuksen ympärillä, kun eduskunta pui Ukrainan tilannetta tiistaina.
Väittely sai pontta, kun vasemmistoliiton Annika Lapintie väitti, ettei asiakirjaa ole käsitelty eduskunnan valiokunnissa vuoden 2010 jälkeen.
– Ovatko nyt uusi pääministeri Stubb ja puolustusministeri Haglund jyränneet täysin järkevää ulkoministeri Tuomiojaa? Ruotsissakin eduskunta pääsi tätä asiaa käsittelemään, Lapintie sanoi.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) ampui alas Lapintien väitteitä. Soinin mukaan asiaa on käsitelty ulkoasiainvaliokunnassa viimeksi toukokuussa:
– On se ihme, jos ulkoasiainvaliokunnan jäsenet eivät tiedä tästä, Soini latasi.
Soinin mukaan kyse on pitkälti jo sovittujen asioiden täytäntöönpanosta. Soinin mukaan syy siihen, miksi Ruotsin parlamentti käsittelee asiaa, löytyy tähän liittyvästä Pariisin lisäpöytäkirjasta, ”joka Suomessa on käsitelty ja Ruotsissa ei”.
Soini ei saanut toppuutteluille asiakirjan salamyhkäisyydestä tukea juuri omiltaan. Pentti Kettunen (ps.) katsoi, että sopimus on askel kohti Naton täysjäsenyyttä ja vaati Lapintien tavoin asian tuomista eduskunnan suureen saliin.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vaikutti tuohtuneelta ja kyllästyneeltä asian tiimoilta saamiinsa yhteydenottoihin ja sen ympärillä velloviin epäluuloihin:
– On aivan päätöntä puhua mistään kauttakulkusopimuksesta. Suomi on sellainen suvereeni, itsenäinen valtio, jossa päätetään täsmälleen vain Suomen päätöksellä, keitä tänne tulee ja missä tarkoituksessa, Tuomioja jyrähti.
Tuomiojan mukaan Suomi on demokraattinen valtio, jossa ”mitään ratkaisuja ei tehdä eduskunnan selän takana”.
Tuomioja korosti tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjanneen, että pitkäjänteiseen kumppanuuteen Naton kanssa ei olla hakemassa muutosta ”suuntaan taikka toiseen”.
Myös puolustusministeri Carl Haglund (r.) toivoi vasemmistoliitolta isäntämaatukisopimusprosessiin perehtymistä ”ennen kuin heitetään syytöksiä tähän ministeriboksiin”.
Haglund: Ministereillä mielipiteenvapaus
Oppositiosta heitettiin syytöksiä myös Nato-myönteisten ministerien Alexander Stubbin (kok.) ja Haglundin suuntaan ja katsottiin näiden joillain lausunnoillaan hämärtäneen yhteisesti sovittuja turvallisuuspoliittisia linjauksia.
Haglund kummasteli, miksei ministereillä olisi täyttä mielipiteen vapautta Nato-kysymyksessä, joka on Suomessa linjattu kuitenkin avoimeksi, vaikkei tämä hallitus jäsenyyttä valmistelekaan.
– En ole kuullut kenenkään ministerin sanovan, että tällä hallituskaudella haetaan Nato-jäsenyyttä, Haglund huomautti.
Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) toivoi Nato-mörön maalailijoilta perusteltuja argumentteja myös siihen, miten Nato-jäsenyyden ulkopuolella oleminen edistäisi Suomen turvallisuutta.
Pääministeri Stubb toppuutteli lopuksi keskustelua Ukrainan kriisin, isäntämaatukisopimuksen ja Naton täysjäsenyyden ympärillä. Hänestä puurot ja vellit menevät tässä helposti sekaisin:
– Nato-jäsenyys ei todellakaan ole ratkaisu tähän konfliktiin.
