EU-maiden maatalousministerit saivat aikaan sovun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta keskiviikon vastaisena yönä.
Eräät yksityiskohdat jäävät sovittaviksi vielä maatalousvaliokunnan hyväksynnän jälkeen, kun EU on hyväksynyt budjettinsa vuosille 2014–2020.
Parlamentin kantaa maataloussopuun muovaamassa ollut Petri Sarvamaa (kok., EPP) iloitsee ratkaisusta.
– Saavutettu sopu on varsin onnistunut Suomen kannalta. Joiltain osin se ylittää rohkeimmatkin odotukset, Sarvamaa sanoo.
Tuotantoon sidottua EU-tukea voidaan Suomessa maksaa jatkossa selvästi enemmän kuin tähän asti.
– Tämä on erinomainen uutinen suomalaisille maito- ja lihatiloille, Sarvamaa sanoo.
Lisäksi tukea voidaan maksaa vuoden 2015 alusta lähtien myös sokerijuurikkaalle, jos Suomi niin haluaa. Sokerijuurikasviljely Suomessa siis jatkuu.
EPP-ryhmän pääneuvottelija hoiti Sarvamaan mukaan ehdotuksen turvemaiden kyntökiellosta pois lopullisesta sopimuksesta.
– Turvemaiden kyntökieltoa ei ymmärrä yksikään maanviljelijä Suomessa. Siksi oli tärkeää, että saimme sen pois vaatimuksista, Sarvamaa toteaa.
Hän sanoo pyrkineensä vaikuttamaan siihen, millaisilla ympäristöehdoilla viljelijöiden täytyy toimia.
– Erittäin tärkeää on, että komission alkuperäisiä viherryttämisvaatimuksia lievennettiin Suomen näkökulmasta huomattavasti. Tampereen pohjoispuolella riittää kaksi viljelykasvia ja Kokkola-Kouvola -linjan itä- ja pohjoispuolisilla alueilla 75 prosentin metsäosuus riittää viherryttämiseksi, summaa Sarvamaa.
Viherryttäminen tarkoittaa viljelyalan käyttämistä ympäristöllisiin tarkoituksiin eli esimerkiksi kesannoksi tai suojakaistoiksi.
Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki katsoo, että Suomen neuvottelutavoitteet menivät läpi paljolti Euroopan parlamentin ansiosta. Esimerkiksi turvemaiden kyntökielto ei Jäätteenmäen mukaan olisi kaatunut ilman parlamentin aktiivisuutta.
Maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) on kiitellyt syntynyttä sopua.
– Suomen kannalta neuvottelutulos on erinomainen. Tuotantoon sidottujen tukien tasossa, epäsuotuisten alueiden määrittelyssä sekä viherryttämisessä otettiin huomioon Suomen pohjoiset olosuhteet, Koskinen sanoo.
