EU:n ja Ison-Britannian delegaatiot aloittivat tänään toisen Brexit-neuvottelukierroksen, jossa keskustellaan yksityiskohtaisesti muun muassa Pohjois-Irlannin rajakysymyksestä, Ison-Britannian maksuvelvoitteista EU:lle sekä kansalaisten oikeuksista eron jälkeen.
Asiasta kertovat muun muassa Politico ja Sveriges Radio.
Euroopan unionin pääneuvottelija, ranskalaiskomissaari Michel Barnier sanoi maanantaina, että maanantaista torstaihin kestävä neuvottelukierros antaa delegaatioille mahdollisuuden mennä asioiden ytimeen.
– Tulemme nyt vertaamaan näkökohtiamme, Barnier sanoi.
Neuvottelijoiden tälle viikolle asettamaa asialistaa on ennakoitu vaikeaksi. Esimerkiksi Euroopan parlamentin Brexit-pääneuvottelija Guy Verhofstadt on kutsunut Ison-Britannian EU-kansalaisten oikeuksia koskevaa esitystä erittäin huonoksi ja uhannut parlamentin käyttävän veto-oikeuttaan, jos brittien tarjous ei parane. Brittien esityksen mukaan EU-kansalaiset saisivat Isossa-Britanniassa ”kolmansien maiden kansalaisten” statuksen.
– Eurooppalaiset eivät vain menettäisi oikeuttaan äänestää paikallisvaaleissa, vaan perheenjäsenten tulisi täyttää myös minimitoimeentulon vaatimukset, ja on epäselvää, mikä status Brexitin jälkeen syntyneillä lapsilla olisi, Verhofstadt arvioi The Guardianin kolumnissaan.
Vaikeana pidetään myös Pohjois-Irlannin rajakysymystä. Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja on ainoa Euroopan unionin ja Ison-Britannian välinen maaraja ja esimerkiksi työssäkäynti rajan yli on yleistä. Asiantuntijoiden mukaan koko Irlannin ja Pohjois-Irlannin talousalueen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että maarajalle ei tuoda tulleja ja maahantulotarkastuksia.
Erityisen haastavaksi Pohjois-Irlannin kysymys nousee siis silloin, jos Iso-Britannia jättää Brexitin myötä myös EU:n sisämarkkinat. Politicon mukaan neuvotteluiden vaikeutta alleviivaa viime neuvottelukierroksella tehty päätös siirtää kysymys suoraan delegaatioiden ylätasolle, eli EU:n varapääneuvottelijan Sabine Weyandin ja brittien Brexit-ministeriön valtiosihteerin Oliver Robbinsin välillä käsiteltäväksi.
Myös Ison-Britannian maksuvelvoitteiden koon on uumoiltu nousevan neuvotteluiden kipukohdaksi. Niin sanotussa Brexit-laskussa on kyse rahasummasta, jonka Iso-Britannia on velkaa Euroopan unionille nyt, kun se luopuu aiemmin sovituista taloudellisista sitoutumuksistaan. Politicon mukaan osapuolilla on summasta hyvin eriäviä käsityksiä: kun osa EU-eron puolesta kampanjoineista briteistä on sitä mieltä, että maalla ei ole EU:lle lainkaan velvoitteita, on pöydän toisessa päässä keskusteltu lehden tietojen mukaan jopa 100 miljardin Brexit-laskusta. Kumpikaan neuvotteluosapuoli ei ole julkisesti paljastanut tavoitteitaan Brexit-laskun koosta.
– Emme aloita neuvotteluita keskustelemalla numeroista. Numerot syntyvät, kun metodologiasta on päästy sopimukseen, Euroopan komission päätiedottajan Margaritis Schinas sanoi perjantaina.
Vaikka neuvottelut näyttävät vaikeilta, on molemmilla osapuolilla kova paine saada aikaan edistystä.
– Meille on tärkeää, että tällä neuvottelut etenevät tällä kierroksella, Ison-Britannian Brexit-ministeri David Davis sanoi.
