Bioenergiayhdistyksen mielestä on tärkeää, että ilmastopolitiikka huolehtii metsiin sidotun hiilidioksidin määrän pitkäjänteisestä kasvattamisesta, mutta ilmastopolitiikassa pitäisi silti keskittyä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen.
EU:ssa linjataan parhaillaan energia- ja ilmastopolitiikkaa vuoteen 2030 asti. Heinäkuussa komissio julkaisi ehdotuksensa maankäyttö- ja metsänhoitosektorin päästöjen ja nielujen laskennasta. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsätalouden päästölaskennan osalta nykyinen käytäntö jatkuisi, eli päästö lasketaan metsässä, kun puu kaadetaan, ja vain kertaalleen.
Bioenergiayhdistyksen mukaan komissio ehdotuksella metsiä koskevasta ilmastopolitiikasta voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomeen. Seuraavaksi joulukuussa komissiolta odotetaan ehdotusta kiinteää ja kaasumaista biomassaa koskevista kestävyyskriteereistä.
Bioenergiayhdistyksen toimitusjohtajan Harri Laurikan mielestä kuitenkin ilmastopolitiikan fokuksen tulisi etenkin Suomen olosuhteissa pysyä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä. Ilmastopolitiikassa pitäisi hänen mukaansa katsoa pitkän aikavälin kehitystä myös kansantalouden kannalta.
‒ Bioenergian määrä ja metsäteollisuuden vienti on pystytty Suomessa kaksinkertaistamaan vuodesta 1990 ja silti sitomaan ilmakehästä 585 miljoonaa tonnia hiilidioksidia – mikä vastaa Suomen kymmenen vuoden päästöjä. Se on hyvä muistaa, kun EU:sta tulevia vaatimuksia arvioidaan, Laurikka painottaa.
Bioenergiayhdistys järjestää tänään maanantaina Tampere-talossa vuosittaisen Bioenergiapäivän, jossa keskustellaan bioenergian kestävyydestä ja EU-sääntelystä.
