Nykyisin pienemmistä rikoksista annettuja sakkorangaistuksia ei enää muuteta vankeudeksi, vaikka sakkoja ei saada perittyä. Mikko Alatalo kysyy asiaa toistamiseen oikeusministeriltä.
Vuonna 2008 muuntorangaistus poistettiin kokonaan sellaisista sakkotuomioista, jotka on annettu rangaistusmääräysmenettelyssä. Näitä ovet esimerkiksi poliisin antamat sakot.
Erityisesti kauppiaat ovat kokeneet höllentyneet rangaistukset lisääntyvinä ja toistuvina varkauksina ja näpistyksinä.
Kauppiaat ovat voimattomia kaupoista varastelevien henkilöiden edessä, kun nämä tietävät, että kiinnijäännistä ei tule mitään juridisia seuraamuksia. Kaupan liitto on vaatinut muuntorangaistuksen palauttamista ja muistuttanut myymälöistä varastelun aiheuttaman rikollisen hävikin olevan jopa 500 miljoonan euron luokkaa vuosittain.
– Ammattirikolliset käyttävät tätä mahdollisuutta häikäilemättömästi hyväkseen ja tavallisten ihmisten luottamus oikeusjärjestelmäämme kohtaan heikkenee, Alatalo sanoo.
Hän kysyy kuinka laajasti on hyväksyttävissä se vaihtoehto, että rangaistusta ei tule ollenkaan sen vuoksi, ettei rikollisella ole ulosmitattavaa varallisuutta?
Myös ihmisten tasavertainen kohtelu herättää Alatalossa kysymyksiä.
– Onko oikein, että varallisuuden perusteella joku voi jäädä kokonaan ilman rangaistusta rikoksesta, johon hänet on kuitenkin lainvoimaisesti todettu?
Lähtökohta rikoslaissa on, että jos sakkoa ei saa perityksi siihen tuomitulta, niin maksamaton sakko muutetaan ns. muuntorangaistuksella vankeusrangaistukseksi.
Aikaisemmin muuntorangaistusmahdollisuus poistettiin näiltä osin vain 20 päiväsakon tai sitä pienempien sakkorangaistusten osalta. Nyt mitään ylärajaa ei ole, vaan kaikki rangaistusmääräysmenettelyssä annetut rangaistukset ovat muuntokelvottomia.
Alatalon mielestä vain vankimäärän alentaminen ja taloudelliset syyt eivät saisi olla perusteena niin yhteiskunnallisesti merkittävälle asialle kuin rikoslain kehittämiselle.
