Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon mukaan Alexander Stubbin (kok.) hallitus onnistui ennen juhannusta käydyissä minihallitusneuvotteluissa kohtuullisesti. Hänen mukaansa puolue kuitenkin odottaa elokuun budjettiriiheltä kohennuksia erityisesti ympäristönsuojeluun ja heikko-osaisten, kuten pätkätyöläisten ja nuorten naisten, asemaan. Alanko-Kahiluoto kirjoittaa näkemyksistään Aamulehden Vierailija-palstalla.
Alanko-Kahiluoto kiittää minihallitusneuvotteluja siitä, että niissä huomioitiin Tampereen kaupunkiratikka, Pisararata ja Länsimetro sekä sovittiin homekoulujen korjaamiseksi rahoitusmekanismi. Myös lapsiperheiden verovähennys saa häneltä kiitosta.
Sen sijaan Alanko-Kahiluoto kritisoi Sdp:n ajamaa oppivelvollisuusiän nostoa.
”Demareiden halu toteuttaa uudistus maksamalla kaikkien – myös hyvätuloisten perheiden lasten – opiskelukustannukset on kaunis ajatus, mutta tulee kunnille kalliiksi. Kun määrärahoista on pulaa, pitää heikoimpia auttaa ensin”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa. Vihreät odottaa hänen mukaansa, että elokuun budjettiriihessä panostetaan erityistä tukea tarvitseviin lapsiin ja peruskoulun laatuun, jotta oppimiserojen kasvu pysäytettäisiin.
Alanko-Kahiluodon mukaan syksyllä ratkaisuja pitäisi tehdä myös eläkeiän nostamisen suhteen.
”Pelkkä mekaaninen eläkeiän nostaminen olisi tyhmää, sillä ennenaikaiselle eläkkeelle jäävien määrä on suuri jo nyt. Olennaista on työelämän laadun parantaminen siten, että töissä viihdytään ja jaksetaan nykyistä pidempään”, hän kirjoittaa ja viittaa siihen, ettei lämmennyt kansanedustaja Arto Satosen (kok.) ehdotukselle työpäivien pidentämisestä tuottavuuden parantamiseksi.
Alanko-Kahiluodon mukaan työelämä sujuisi paremmin, jos työntekijät saavat itse osallistua niiden tapojen miettimiseen, joilla he tavoitteisiinsa pääsevät. Lisäksi työelämään tarvitaan ”joustoja ja hyvinvointia”. Hän muistuttaa, ettei myöskään pätkätyöläisten, itsensä työllistäjien, pienyrittäjien ja nuorten naisten asemaa tule unohtaa.
”Löytyykö kuuden puolueen miespuheenjohtajista ja miespuolisista ay-johtajista riittävästi ”äijäfeministejä” polkemaan jalkaa nuorten naisten aseman parantamiseksi?” Alanko-Kahiluoto kysyy kirjoituksessaan.
