Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamposen mielestä lakia on modernisoitava niin, että sen piirissä kaikki ansiotyö tehdään näkyväksi ajasta ja paikasta riippumatta.
Asiantuntija- ja esimiestyössä työajan käsite on hämärtynyt. Työtä tehdään yhä enemmän etänä, eri työpisteissä, aikavyöhykkeet ylittävästi, jaksoissa vuorokauden aikana, ehkä monissa eri työsuhteissa yhtä aikaa – ja myös vapaa-ajalla. Asiantuntijat ja esimiehet myös matkustavat työssään rajat ja aikavyöhykkeet ylittäen.
– Uusittavan työaikalain on otettava haltuun uusi työelämä. Lain on venyttävä kattamaan palkkatyön tekemisen eri tavat ja muodot ja samalla suojeltava työkulttuurilta, joka edellyttää jatkuvaa reagointivalmiutta myös vapaa-aikana, sanoo Lamponen.
Hän huomauttaa, että jatkuva vapaa-ajalle läikkyvä työ ja työmatkustaminen kuormittavat salakavalasti. Lamposen mielestä moderni työaikalaki ymmärtää ”aina avoinna” olevaa yhteiskuntaa, mutta suojelee silti tavoitettavuuden ylilyönneiltä.
– Asiantuntija ja esimies on yleensä paras konsultti omaa työtään, työkäytäntöjään ja työhyvinvointiaan koskevissa asioissa. Hänellä itsellään tulisi olla vapautta vaikuttaa työaikaansa ja -paikkaansa ja pistää rajat sille, milloin tarvitsee työssään keskittymisaikaa tai työltään vapaa-aikaa, myös työaikapankin saldoa käyttämällä, Lamponen sanoo.
– Työaikasuojelu korostuu työntekijän ruuhkavuosissa. Työn ja perheen ja ylipäänsä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ei onnistu, ellei työstä ole koskaan mahdollista irrottautua.
Ehkä vaikein työaikasuojelu on monityösuhteisten kohdalla. He tekevät useaa työtä, koska yhden työn palkalla ei tule toimeen.
Lamposen mukaan palkanmuodostuksen lisäksi on tarve tarkastella myös usean samanaikaisen työsuhteen enimmäistyöaikaa esimerkiksi jollakin määritellyllä tarkastelujaksolla.
– Mielestämme työaikalaki on ulotettava myös palkansaajaan rinnastettavaan työnsuorittajan eli ns. näennäisyrittäjiin. Tähän ryhmään on sovellettava samoja sääntöjä kuin työsuhteiseen työhön yleensäkin.
Pykälien lisäksi vähimmäislepoaikojen toteutumisessa ja vapaa-ajan rauhoittamisessa työpaikan työkulttuuri ja käytänteet ovat avainasemassa. Nämä muutokset on toteutettavissa työpaikoilla sisäisillä päätöksillä milloin vain ja jo nyt, Lamponen huomauttaa.
– Esimerkiksi työnantajan viestinnälliset työsuhde-edut ovat kaksiteräinen miekka. Etäyhteyden tai kännykän vastapainoksi edellytetään usein sitä, että päivystät 24/7, hän sanoo.