‒ Toimivaksi todettu innovaatiojärjestelmämme kokee todella kovan kolauksen. Vaikutukset eivät tunnu kaikessa laajuudessaan vielä ensi vuonna, mutta hallituskauden loppuun mennessä voimme joutua nielemään katkeran kalkin monta kertaa, kun kansainvälisille markkinoille ilmestyy huipputuotteita ja -palveluita tärkeimmistä kilpailijamaistamme, varoittaa asiantuntija Vesa Vuorenkoski Akavasta.
Hän toteaa, että satojen miljoonien eurojen leikkaukset näkyvät väistämättä työmarkkinoille tulevan korkeakoulutetun työväestön osaamisessa.
Leikkausten kohteeksi joutuvat korkeakoulujen lisäksi Tekes ja Suomen Akatemia, jotka rahoittavat muun muassa patentoimista ja perustutkimusta.
‒ Me voimme menestyä vain korkealla osaamisella ja koulutuksella. Siksi nyt olisi ehdottomasti satsattava perustutkimukseen sekä korkeakoulujen vapaaseen tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen, sanoo asiantuntija Hannele Louhelainen.
Työllisyyden ja kasvun näkökulmasta Akava pitää ehdottomana, että päättäjät nostavat tutkimus- ja tuotekehityksen tärkeysjärjestyksessä jälleen ensimmäiselle sijalle.
Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöresurssit kasvoivat vuosina 1995–2005 yli 70 prosenttia. Tämän jälkeen ne laskivat vuoteen 2013 saakka seitsemän prosenttia.
– Tämä lasku jatkuu ja syvenee uusien leikkausten vuoksi. 1990-luvun laman aikana ja sen jälkeen panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen nähtiin kansallisena selviytymisstrategiana. Saavutukset olivat huikeita. Kansantalous kasvoi ällistyttävää vauhtia, tutkimuksen- ja tuotekehityksen panostukset olivat suorastaan tähtitieteellisiä, Vuorenkoski muistuttaa.
Aivovienti on jo kiihtynyt
Akava pelkää, ettei Juha Sipilän (kesk.) hallitus ole aivan ymmärtänyt tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden perustavaa roolia Suomen kilpailukyvylle
Akava vaatii, että Suomelle on tehtävä parlamentaarisessa valmistelussa pitkän aikavälin strateginen näkemys siitä, kuinka tutkimusta ja innovaatiopolitiikkaa kehitetään.
– Hallituksen on ensi tilassa annettava korkeakouluille, työnantajille sekä tämän hetken ja tulevaisuuden työntekijöille selkeä visio siitä, kuinka koulutus- ja tutkimuspolitiikan kehittäminen Suomessa etenee. Aivovienti Suomesta on jo kiihtynyt, Louhelainen huomauttaa.
