Akava on käynnistänyt palkkatasa-arvokampanjan. Neuro-nimisen kampanjan tavoitteena on herättää kaikki vaatimaan naisen euron eli neuron kurssin nostamista ja rakenteellisten ratkaisujen lisäksi muuttamaan toimintatapoja.
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan naisten ja miesten palkkaero junnaa paikallaan. Naisten kokonaisansiot ovat noin 82 prosenttia miesten kokonaisansioista.
– Neurovaluutta N€ konkretisoi sen, mitä palkkaero keskiansioissa käytännössä tarkoittaa. Koska naisen kokonaisansiot ovat 82 prosenttia miehen kokonaisansioista, joutuu hän käyttämään 1,22 neuroa saadakseen valuutalleen katetta yhden euron verran. Näin esimerkiksi lounas maksaa naiselle 1,22 kertaa enemmän kuin miehelle, havainnollistaa asiantuntija Tarja Arkio Akavasta.
Epätasa-arvo kertautuu nykyisten palkansaajien rasitteena vielä pitkälle tulevaisuuteen, sillä pienempi palkka tarkoittaa myös pienempää eläkettä.
Palkkaerojen syyt ovat osin siinä, että miehet suuntaavat paremmin palkatuille aloille sekä johtotehtäviin ja naiset ottavat vielä päävastuun perheen arjen pyörittämisestä. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkea.
Akavan mukaan selittämätön palkkaero on esimerkiksi Suomen ekonomien jäsenistössä 11 prosenttia ja Tekniikan akateemisilla noin viisi prosenttia.
– Akava haastaa poliitikot, työnantajat ja työmarkkinajärjestöt tekemään sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka edistävät naisen työmarkkina-asemaa, ohjaavat naisia vastuullisempiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin. Lisäksi miehillä on aivan yhtäläinen vastuu kodista ja lapsista kuin naisilla. Nuoret miehet ovat tähän jo valmiimpiakin, ja rakenteiden pitää heitä tässä tukea, sanoo Akavan johtaja Maria Löfgren.
Akavan hallitus on tällä viikolla hyväksynyt kilpailukykysopimuksen osin juuri sen vuoksi, että se korvaisi hallituksen suunnittelemat epätasa-arvoiset pakkolait. Ne olisivat heikentäneet naisten työmarkkina-asemaa entisestään. Akavan mielestä Suomen talouden korjaaminen antaa mahdollisuuden korjata myös palkkaeroja.
– Selittämättömistä, työpaikkatason palkkaeroista päästään eroon, kun tehdään lakisäteiset palkkakartoitukset ja korjataan työpaikkatason vinoumat. Työpaikoilla on otettava käyttöön avoimia, vaativuuden arviointiin perustuvia palkkausjärjestelmiä, esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimuksilla tai paikallisesti sopien, Arkio kehottaa.
