Akava esittää useita keinoja korkeakoulutettujen työttömyyden vähentämiseksi ja vaatii työttömyystilanteeseen nopeita korjauksia.
Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut lähes 2,5-kertaisesti eli noin 150 prosenttia vuodesta 2008 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tilastojen mukaan lokakuun lopussa työttömänä oli 47 000 korkeakoulutettua.
– Tämä on neljäs vuosi putkeen, kun korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa. Työttömyyden kasvu on onneksi hidastunut kahden vuoden takaisesta vajaasta 30 prosentista 12 prosenttiin, sanoo ekonomisti Heikki Taulu tiedotteessaan.
Akava muistuttaa, että korkeakoulutettuja on työttömänä kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin muuta työvoimaa. Korkeakoulutettujen työttömyysaste on tällä hetkellä työministeriön luvuin mitattuna noin 6,5 prosenttia, kaikkien yhteensä vähän yli 12.
Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden raju yleistyminen. Joka kolmas korkeakoulutettu työtön on ollut työttömänä yli vuoden. Vuonna 2008 kaikista korkeakoulutetuista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 18 prosenttia.
– Etenkin ikääntyneet työnsä menettäjät sekä tutkijat ovat vaarassa jäädä työttömiksi pidemmäksi aikaa. Työttömistä tutkijoista 40 prosenttia on hakenut töitä yli vuoden, Taulu kertoo.
Akava esittää useita keinoja, joilla työttömyyteen on puututtava nopeasti:
1. Työllisyyspolitiikkaa on kehitettävä. Muun muassa työllisyyspalveluita on tehostettava siten, että työvoimaa tarvitsevat yritykset ja oikeat työhakijat löytävät toisensa nykyistä helpommin.
2. Työpaikkoja etsiessä kannattaa hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia. Niiden panos ja osaaminen voivat paikata TE-toimistojen resurssipulaa, joka heikentää esimerkiksi korkeakoulutettujen työllistymispalveluita.
3. Erilaisten organisaatioiden kuten ammattiliittojen uraohjauspalveluiden mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Akavan liittojen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kumppanuushankkeesta on jo saatu hyviä kokemuksia.
4. Teollisuuden on haettava kasvua panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä innovaatiotoimintaan (TKI). Teollisuuden t&k-toimintaan työllistyneiden määrä on pudonnut neljänneksellä vuoteen 2008 verrattuna. Tuolloin heitä oli noin 28 000, nyt enää noin 20 000. Valtiolta tarvitaan kannustimia teollisuuden TKI-toiminnan lisäämiseksi.
5. Myös maan hallituksen on lisättävä varoja koulutukseen, osaamiseen sekä TKI:hin. Sen on kannustettava niin teollisuutta kuin korkeakouluja kehittämään uutta, investoimaan ja kansainvälistymään. Tämä ei onnistu vain leikkauksilla.
6. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia kuten paikallisen sopimisen lisäämistä, kuitenkin molempia osapuolia kunnioittavia pelisääntöjä noudattaen.
7. Hallituksen on korjattava sosiaaliturvajärjestelmiä, jotka vaikeuttavat itsensätyöllistäjien asemaa ja työllistymistä. Lisäksi työttömyysturvalla on voitava opiskella nykyistä laajemmin.
8. Pitkäaikaistyöttömien palkkaamista on helpotettava määräaikaisella kokeilulla, jonka aikana heitä voisi palkata vähintään 10 kuukauden ajalle määräaikaiseksi ilman perustetta määräaikaisuudelle.
9. Korkeakoulujen rakenteita on uudistettava. On kunnioitettava sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen osaamista mutta siten, että korkeakouluissa opiskelevat hyötyvät opiskelun ja työelämän tiiviimmästä kytkemisestä toisiinsa.
