– Minusta meillä on kaikki verot niin tapissa, että vaikea keksiä mitään korotusmahdollisuuksia, Ilmarisen talousjohtaja, dosentti Jaakko Kiander sanoi valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa tiistaina.
Hän sanoi olevansa myös kriittinen haitta- ja asumisverojen korotusten suhteen.
– Ei kukaan voi määrittää, mikä on jonkinlainen maksimaalinen veroaste, jota kansantalous kestää, mutta on vaikea uskoa, että se voisi olla kovin paljon korkeampi kuin mitä se Suomessa on, sanoi Aalto yliopiston professori Sixten Korkman.
– Kyllä mieluummin näkisi, että suunta olisi alaspäin, hän jatkoi.
Korkman arvioi, että verokilpailu vaikuttaa tulevina vuosina siten, että se pakottaa alentamaan yhtiöverotusta edelleen. Hän sanoi kannattavansa kehitystä. Hän ei usko, että pääomatuloveroakaan voitaisiin enää Suomessa kiristää.
– Palkkaveroa pitäisi pyrkiä alentamaan jos jotain, Korkman totesi.
Toisin kuin Kiander, Korkman olisi valmis nostamaan haittaveroja, yhtenäistämään ruoan arvonlisäveron yleiseen arvonlisäverokantaan, ja korottamaan kiinteistöveroa mukaan lukien metsäkiinteistöt.
Samoilla linjoilla arvonlisäveron ja kiinteistöveron suhteen oli Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Juhana Vartiainen.
– Jos te veronalennuksia teette, niin tehkää ne kernaasti työnteon verotukseen niin, että työnteolla eläminen verrattuna tulonsiirroilla elämiseen tulee tämän hetkistä kannattavammaksi, Vartiainen suositteli kansanedustajille.
Julkisen kuulemisen yhteydessä keskusteltiin paljon perinteisestä taloustieteen koulukuntia jäytävästä kiistasta, onko pitkittynyt hidas kasvu taitettavissa vaikuttamalla kokonaiskysyntään elvyttämällä, vai ovatko ongelmat rakenteellisia ja tarjontareformien kautta ratkaistavissa. Vartiainen, Korkman ja Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen korostivat pitkäiaikaisen palkkamaltin tärkeyttä ja rakenteellisten uudistusten tarvetta.
Aalto yliopiston professori Pertti Haaparanta piti tarjontareformeja jopa haitallisina Euroopan talouden kehitykselle, ja edellytti mieluiten Euroopan laajuista velkaelvytystä. Sen sijaan hän ei sulkenut pois sitä, että elvytys kohdistettaisiin verotukseen.
– Lähtisin siitä liikkeelle, että elvytys kuin elvytys minulle käy kaikki.
– Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että veroelvytyksellä on ehkä parempia pitkän aikavälin vaikutuksia, jos kannustinloukkoja ja muita puretaan samalla, mutta erot ovat hyvin pienet verrattuna menoelvytykseen, Haaparanta sanoi.
