Alexander Stubb kävi läpi Venäjän kehitystä kylmän sodan päättymisen jälkeen. Hän muistutti, että demokratiaa ja markkinataloutta ei voi istuttaa yhteiskuntaan ylhäältä käsin. Niiden pitää kasvaa alhaalta ylöspäin, ja se vie aikaa.
– Tänään, olisi reilua myöntää, että Venäjän poliittisesta systeemistä ei tule sellaista eurooppalaista demokratiaa, mikä meillä on, Stubb sanoi.
– Valitettavasti aika ei ole vielä kypsä, ja tulevaisuuskin näyttää hieman synkältä.
Ihmiset asettivat aiemmin toivonsa uuteen sukupolveen, joka on syntynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
– Mutta tälläkin tarinalla on toinen puolensa: koska nämä nuorukaiset eivät kokeneet Neuvostoliittoa, heidät voi lumota menneisyyden isänmaallisella kunniakkuudella ja puhtaalla propagandalla. Ja siksi me olemme nähneet niinkin shokeeraavien ilmiöiden jälleensyntymisen kuten Stalinin hallinnon ylistämisen.
Stubb sanoi uskovansa siihen, että Venäjän kanssa voi elää rinnakkain.
– Meidän ei tarvitse olla hyviä naapureita, tai edes strategisia kumppaneita enää. Meidän pitää pyrkiä siihen. Mutta tavoitteen asettaminen ei tarkoita, että meidän täytyisi hyväksyä asioita, joita venäläisessä yhteiskunnassa tapahtuu tänään.
Stubb kuvaili määritteitä, joita venäläisestä nyky-yhteiskunnasta puhuttaessa käytetään: venäläiset korostavat suurta historiaansa ja kansallisylpeyttä, he kaipaavat menetettyjä asioita, he ovat epäileväisiä vieraita asioita kohtaan, he etsivät lohtua vahvasta johtajasta, he puolustavat perhearvoja ja hylkäävät liberaalin ajattelutavan, he väheksyvät Euroopan Unionin merkitystä.
– Emmekö ole kuulleet tätä populistista diskurssia myös muualla Euroopassa? Ehkä myös kotona, kenties?, Stubb kysyi.
Hän sanoi, että ehkä tarkastelukenttää pitäisi laajentaa siten, että kyse ei ole pelkästään Euroopan ja Venäjän välisestä kuilusta, vaan kuilusta Euroopan sisällä.
”Pitää taistella vastaan”
Stubb muistutti ulkoministerinä 2008 pitämästään 080808-puheesta, jossa hän määritteli Venäjän sodan Georgiaa vastaan käännekohdaksi kansainvälisessä politiikassa. Silloin monet ihmiset väittivät ulkoministerin ylireagoineen. Enää he eivät ajattele niin.
– Meidän pitää ymmärtää, että meidän perustavanlaatuiset arvot – mukaan lukien liberaali demokratia ja kansainvälinen oikeus – ei ole haastettu pelkästään kaukaisissa maissa, vaan myös meidän maanosassamme. Meidän pitää taistella vastaan ja puolustaa niitä arvoja.
Stubbin mukaan Eurooppa puolustaa arvojaan periaatteilleen uskollisena. Eurooppa ei harrasta kostopolitiikkaa.
– Siksi olemme tehneet hyvin selväksi Venäjälle: Ukrainan kriisiin voi olla ainoastaan diplomaattinen ratkaisu.
Stubb kiitti erityisesti Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja ulkoministeri Walter Steinmeierin ponnistuksia ratkaisun löytämiseksi.
Stubb muistutti, että neuvottelut eivät ole oikotie ratkaisuun, ja pakotteiden vaikutukset tulevat viipeellä.
– On tärkeää muistaa, että tämä ei ole kauppasota. Venäjä on rikkonut Ukrainan suvereniteettia ja alueellista loukkaamattomuutta. Me olemme vastanneet siihen hyvin suunnitelluilla, hyvin ajoitetuilla, hyvin kohdennetuilla taloudellisilla pakotteilla. Kaikki uudet pakotteet – tai olemassa olevien poistaminen – perustuvat ainoastaan Venäjän toimiin maassa, eivät mihinkään taloudellisiin vastatoimiin, joita he saattavat asettaa meitä vastaan.
Stubb kertoi kuulleensa kritiikkä Euroopan unionin itäisen kumppanuuden ohjelmaa kohtaan. Jotkut ovat jopa halunneet selittää sillä Venäjän toimia Ukrainassa. Stubb sanoi olevansa jyrkästi eri mieltä. Hän kuitenkin sanoi, että Venäjän kanssa olisi kyllä voinut kommunikoida asiasta enemmän.
– Mutta olkaamme rehellisiä: venäläiset olisivat voineet osoittaa asiaan kiinnostusta jo useita vuosia sitten, kun aloimme keskustella siitä.
– Ja nyt, meidän ei pidä antaa Venäjälle mahdollisuutta käyttää veto-oikeutta suhteisiimme itäisen kumppanuuden maiden kanssa. Minä en varmasti olisi pitänyt siitä, jos Venäjä olisi valvonut tai käyttänyt veto-oikeutta meidän neuvotteluissamme EU-jäsenyydestä 1990-luvulla.
Stubbin mukaan todellinen syy Venäjän toimiin on paljon syvemmällä kuin itäisessä kumppanuudessa.
– Syy on Venäjän huoli hiipuvasta vaikutuksesta Euroopassa ja muualla maailmassa, Stubb kiteytti.
Kunnioituksen säilyttävä
Pääministeri sanoi olevansa eri mieltä niiden kanssa, joiden mielestä EU-maat ovat liian erilaisia, jotta Venäjä-politiikka voisi olla yhtenäistä.
– Meidän pitää olla tiukkoja omien arvojen ja periaatteiden puolustamisessa. Meidän pitää vastustaa ”hajota ja hallitse” -pelejä, joita Venäjä jatkuvasti pelaa EU:n kanssa.
Stubb kuitenkin huomautti, että myös vaikeina aikoina, keskinäisen kunnioituksen on säilyttävä.
– Meidän pitää kuunnella, me tarvitsemme vuoropuhelua mukaan lukien monissa kansainvälisissä kysymyksissä, joissa Venäjän osallistuminen on välttämätöntä tulosten saavuttamiseksi.
Stubb kiteytti puheensa sanoman kolmeen ajatukseen. Ensinnäkin toivosta Venäjän suhteen ei pidä luopua. Samaan aikaan täytyy miettiä vakavasti Euroopan sisällä vallitsevaa kuilua. Toiseksi Venäjän aggressio täytyy ottaa hyvin vakavasti, mutta samalla Euroopan pitää pysyä uskollisena arvoilleen. Kolmanneksi, tarvitaan intellektuaalista kypsyyttä arvioitaessa Euroopan suhdetta Venäjään. Samaan aikaan täytyy tietää, mitä siltä suhteelta halutaan.
