Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä hallituksen terveyden edistämiseen tähtäävää kärkihanketta.
Kärkihankkeen erityisenä tarkoituksena on saada suomalaiset liikkumaan oman terveytensä ja toimintakykynsä kannalta riittävästi.
Hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen edustajana hyvinvointipoliittisessa työryhmässä ollut Sarkomaa toteaa, että kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa sekä tehdä terveelliset elämäntavat helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.
– Tavoitteena on toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia ja erityisesti fyysistä aktiivisuutta edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit. Tarkoitus on koota koko Suomen yhteinen ponnistus edistää kansanterveyttä, jota valtiovalta tukee vahvasti, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.
Kansanterveyskärkihanke on kansanedustajan mukaan myös keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa.
– Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja.
– Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua, Sarkomaa kertoo.
Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on kansanedustajan mielestä huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.
